Hallitus julkisti paljon hierotun rasisminvastaisen tiedonantonsa torstaina. MTV Uutiset Live ruoti sitä tuoreeltaan.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) esittelivät hallituksen uuden rasisminvastaisen tiedonannon pääkohtia torstaisessa tiedotustilaisuudessaan.
Orpo avasi tilaisuuden huomauttamalla, että rasismi on Suomessa ongelma.
– Hallituksen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Lue lisää: Rasisminvastainen tiedonanto julki, Purra: ”Tämä ei ole perussuomalaisten syrjintäohjelma” – katso poiminnat
Kommentti: Yksikin törkeä somepäivitys voi tehdä hallituksen tiedonannon uskottavuuden tyhjäksi
Hallituspuolueiden edustajat kuvailivat tiedonantoa ylevin sanankääntein. Mitä keskeistä siitä nousi esille?
– Kuvailtiin sanoilla kunnianhimoinen ja vahva, ja konkreettisia toimenpiteitä sisältävä, laaja-alainen, sellainen, jota halutaan toteuttaa pitkäjänteisesti yhteistyössä eri toimijoiden ja ihmisten välillä, MTV Uutiset Liven studiossa vieraillut THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda sanoo.
Castanedan mukaan tiedonanto vaikuttaa ensi silmäilyllä hyvältä, mutta painottaa, että THL tulee vielä syynäämään sen tarkemmin.
– Pitää katsoa, miten se [hallituksen mainitsemat toimenpiteet] on konkretisoitu tiedonannossa.
– Tulin itse miettineeksi sitä, että tämän tiedonannon toimenpiteineen, ulosannon pitäisi olla vasta alku kaikelle, ei suinkaan päätepiste. Nyt toteutus pääsee vasta alkamaan.
Ratkaisu kuohuttavalle kesälle?
Mutta ovatko läpi kesän ilmenneet kohut ja niiden myötä syntynyt kriisi nyt ohi, onko julkistettu tiedonanto ratkaisu? Hallituspuolueiden edustajat kommentoivat torstaisessa tiedotustilaisuudessaan, että tiedonannon ja myös hallitusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen on vasta alkamassa.
– Ehdottomasti täytyy ajatella niin, että julkilausuma ei ole vielä mitään, ennen kuin se on oikeassa elämässä eletty todeksi. Se tavallaan alkaa vasta nyt.
Castaneda painottaa, että tietty itse tiedonanto on jo merkittävä askel. Tiedonannosta voidaan tulkita nyt hallituksen tahtotilaa.
– Pysyykö rasismi ja antirasismi, antirasistinen Suomi, tavoitetilana, pysyykö se agendalla ja onko se resurssien kohde?
Castaneda näkee Suomen tilanteen lainsäädännön ja toimenpiteiden kannalta pohjatasoltaan hyvänä. Rasismi on kuitenkin valtava ongelma monien suomalaisten ja Suomessa asuvien kohdalla ja työtä on paljon jäljellä, hän alleviivaa.
Valtionneuvoston julkaisemassa tiedonannossa rasismin käsite avataan seuraavanlaisesti:
| Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä. Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden pelko voivat toimia kasvualustana rasismille. Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. |
Castanedan muistuttaa rasismin ilmenemismuotojen olevan usein rakenteissa piileviä. Hän myös painottaa, että Suomella on paljon tehtävää.
– Olin iloinen, että tiedotustilaisuudessa pääministeri myös totesi tämän rakenteellisen rasismin läsnäolon Suomessa. Pääministeri ja hallitus ovat konsensuksessa tässä asiassa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:00
Näin hallitus pyrkii kitkemään rasismia: muun muassa holokaustin kieltäminen lainvastaiseksi
Tiedonannossa ja sitä esitelleessä tiedotustilaisuudessa tuotiin ilmi, että hallitus muun muassa selvittää mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen. Se myös kriminalisoi holokaustin kieltämisen. Vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan aiotaan ehkäistä.
Vainajien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisten mukaisesti holokaustin uhrien muistopäivänä. Onko kyseessä askel oikeaan suuntaan?
Castanedan mukaan muistopäivät ovat hyvä suunta, mutta yksittäiset muistopäivät ja kampanjat ovat "vasta pieniä pisaroita". Suurin työ käydään jokapäiväisessä elämässä ja arkisissa tilanteissa, hän muistuttaa.
Tuleeko Suomi olemaan joku päivä "valmis"? Katso koko studiohaastattelu jutun ylälaidan videolta!
Alla katsottavissa hallituksen tiedotustilaisuus:
47:36
Millä tavoin hallitus kuvailee tiedonantoa?