Asiantuntijat ovat ihmeissään, miksi raskauden aikainen tupakointi ei Suomessa vähene, vaikka muissa Pohjoismaissa näin on käynyt.
Häkämittareilla löydetään myös "ei-tupakoivat"
Yksi tehokas uusi keino tupakoinnin vähentämiseksi ovat asiantuntijoiden mukaan häkämittarit. Niiden avulla uloshengitysilmasta mitataan äidin häkäaltistus viimeisen vuorokauden aikana. Yleislääketieteen tohtorin Mikael Ekbladin mielestä ne kannattaisi ottaa neuvolassa käyttöön rutiininomaisesti.
– Näin saataisiin selville todellinen tupakoinnin määrä ja voitaisiin tukea äitejä lopettamisessa.
Niitä on otettu käyttöön joissakin äitiysneuvoloissa, mutta THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan ne eivät ole yleistyneet toivotussa tahdissa, sillä neuvoloilla ei välttämättä ole varaa ostaa niitä.
Häkämittari maksaa noin 400–700 euroa.
Vielä 80-luvulla muissa Pohjoismaissa jopa noin kolmannes odottavista äideistä tupakoi. Tuolloin Suomessa tupakoi 15 prosenttia raskaana olevista.
– Olimme hirveän ylpeitä, että olimme Pohjoismaiden paras tässä asiassa, muistelee Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
Tupakointi raskaana on Suomessa valistuksesta huolimatta yhtä yleistä kuin 80-luvulla, vaikka esimerkiksi Ruotsissa enää vajaa kuusi prosenttia raskaana olevista tupakoi. THL:ssä Suomen kehitystä on ihmetelty jo pitkään.
Yleislääketieteen tohtori Mikael Ekblad, joka on väitellyt raskauden aikaisen tupakoinnin vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen, ei osaa myöskään antaa selitystä.
– Yksi on varmaan naisten yleisen tupakoinnin trendit.
THL:n mukaan tupakoinnin yleisyys väestötasolla ei selitä raskaana olevien yleisempää tupakointia Suomessa. 15 vuotta täyttäneiden naisten tupakointi on sekä Tanskassa että Norjassa Suomea yleisempää. Silti maissa sauhutellaan Suomea vähemmän odotusaikana.
Viimeiset viisi vuotta yleinen tupakoimistrendi on Suomessa ollut laskeva, aikuisväestöstä 14 prosenttia tupakoi. Tällä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole ollut vaikutusta raskaustupakointiin.
Tupakointi raskaana voi haitata sekä raskauden edistymistä että syntyvän lapsen kehitystä.
Lasten psykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta arvioi, että todellisuudessa noin viidennes raskaana olevista sauhuttelee, sillä kaikki eivät kyselytutkimuksissa paljasta tupakoivansa.
Vauvoille monia terveysriskejä
Tupakointi raskausaikana voi vaikuttaa syntyvän lapsen kokoon ja biologisiin ominaisuuksiin, Gissler sanoo. Lapsen normaalia pienempi syntymäpaino altistaa muun muassa myöhemmälle ylipainolle, diabetekselle ja hengitystieinfektioille.
Neurologiset häiriöt ja psykiatriset sairaudet, jopa skitsofrenia, ovat selkeästi yleisempiä niillä, joiden äiti on tupakoinut raskausaikana. Tupakoinnille altistumisen tiedetään lisäksi lisäävän keskenmenon, ennenaikaisen syntymän ja kätkytkuoleman riskiä.
Äitiysneuvoloilla iso merkitys
Ekbladista äitiysneuvoloissa tulisi selvittää rutiininomaisesti, kuinka paljon äiti tupakoi. Hänestä olisi myös tärkeää kumota vääriä käsityksiä siitä, että lopettamisesta aiheutuva stressi olisi haitallisempaa kuin itse tupakoiminen.
– Jos äiti on valmis lopettamaan, ja vieroitusoireet ovat vaikeita, korvaushoitoakin voidaan harkita, jotta muut haitalliset aineet kuin nikotiini voidaan välttää.
Äiti pääsee myös helpommin eroon tupakoinnista, jos puoliso suhtautuu lopettamiseen myönteisesti.
Souranderista tupakoivien äitien mielikuvia tulevasta vauvasta tulisi tukea neuvolassa.
– Silloin lisääntyy kyky ruveta tekemään elämänvalintoja vauvan näkökulmasta.
Gisslerin mukaan monet äidit ovat hyvin motivoituneita lopettamaan tupakoinnin raskaaksi tullessaan. Etenkin masentuneet ja ahdistuneet sekä teiniäidit tarvitsevat lopettamiseen erityistä tukea.
Tupakoinnin lopettaminen raskauden edetessä onkin Suomessakin yleistynyt.
– Puolet äideistä lopettaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Sillä saa suurimman osan myönteisistä terveysvaikutuksista lapselle, Gissler sanoo.