Koskelan murhasta tuomituista nuorista tuli "oikeita vankeja" – näin heidän elämänsä vankeudessa nyt muuttuu

Koskelan murhan tuomiosta tuli eilen lainvoimainen, kun tuomittu poikakolmikko jätti valittamatta tuomiosta. Näin heidän saamansa vankeusrangaistus astui samalla voimaan.

Kun vankeustuomio tulee lainvoimaiseksi, muuttuu henkilön asema vankeudessa. Ennen lainvoimaista tuomiota henkilö on tutkintavanki, jolloin häneen monesti kohdistuu enemmän rajoituksia ja hänen mahdollisuutensa päästä koulutukseen ja kuntouttaviin toimintoihin ovat heikommat.

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen erikoissuunnittelija Johanna Jokinen kertoo, että kaikille lainvoimaisen tuomion saaneille henkilöille tehdään riski- ja tarvearvion pohjalta rangaistusajan suunnitelma.

Sillä pyritään paikkaamaan puutteita esimerkiksi henkilön koulutuksessa, vähentämään tekijöitä, jotka ylläpitävät rikollisuutta tai nostavat uusimisriskiä sekä vahvistetaan niitä tekijöitä, jotka edistävät rikoksetonta elämää vapaudessa.

Riski- ja tarvearvioon kuuluu myös rikostapahtumien läpikäyminen ja rangaistusajan suunnitelmaan usein kirjataan tavoite rikostapahtumien käsittelystä esimerkiksi psykologin tai erityisohjaajan kaltaisen ammattilaisen kanssa.

Vangin suostumuksella suunnitelman laatiminen voidaan aloittaa jo tutkintavankeuden aikana, kuten myös puuttuminen päihdeongelmiin tai koulutuksen puutteisiin. Valmiiksi suunnitelma saadaan kuitenkin vasta lainvoimaisen tuomion jälkeen, jolloin suunnitelmaa voidaan lähteä toteuttamaan kunnolla käytännössä.

Alaikäiset pidetään erillään aikuisista

Yksi tärkeä tarve alaikäisellä vangilla on opiskelut ja niiden saattaminen loppuun. Tutkintavangilla voi erityisesti tutkinnan alussa olla paljonkin yhteydenpitorajoituksia, mikä voi vaikeuttaa mahdollisuuksia päästä opiskeluun, erityisesti luokkamuodossa.

Hän ei välttämättä saa olla tekemisissä muiden tutkintavankien tai vain rajatusti vankilan ulkopuoliseen maailmaan. Kaikissa tutkintavankiloissa ei välttämättä ole mahdollisuuksia mahdollistaa koulunkäyntiä. Mahdollisuudet opiskeluun voivat pahimmillaan rajoittua yksinäiseksi sellipänttäämiseksi.

Omat rajoituksensa tuo se, että lähtökohtaisesti alaikäiset vangit tulisi pitää erillään täysi-ikäisistä, ja tutkivavangit erillään vankeusvangeista.

Jokinen korostaa, että erityisesti nuorimpien vankien kanssa mahdollisuuksia opiskeluun ja muuhun kuntouttavaan toimintaan pyritään erityisen paljon räätälöimään.

Tutkintavankeuden loputtua rajoitteet kuitenkin poistuvat, ja rangaistusajan suunnitelma antaa askelmerkit sille, miten opiskelujen on tarkoitus vankeuden aikana edetä.

"Alaikäinen on poikkeustilanne"

Rajoitukset voivat vaikuttaa myös siihen, miten alaikäinen vanki voi tavata perhettään tai muita läheisiään. Jokinen painottaa kyseessä olevan lapset, ja näitä koskeneen lievemmän rajoitukset myös esimerkiksi korona-aikana, kun vankien tapaamisia rajoitettiin.

Se, miten usein perhettä voi tavata riippuu kuitenkin paljolti vankilan resursseista. Tapaamisia on kuitenkin yleisesti ottaen vangeilla viikoittain ja valvomattomia tapaamisia arviolta kerran kuukaudessa. Puhelinta voi käyttää liki päivittäin, jos yhteydenpitorajoitukset eivät sitä estä.

Jokinen tuo esille myös, että alaikäisiä vankeja koskee monenlainen muu lainsäädäntö kuin keskimääräistä vankia lastensuojelulaeista lähtien. Käytännössä pohdintaa joudutaan tekemään tilannekohtaisesti.

– Meillä on alaikäisiä onneksi vain kourallinen vankiloissa. Alaikäinen on niin poikkeustilanne, ettei valmiiksi kirjoitettuja sääntöjä juuri ole. Ne joudutaan miettimään erikseen jokaisen kohdalla.

Tutkintavanki ei voi päästä avovankilaan

Rangaistusajansuunnitelman lisäksi tutkintavangista vankeusvangiksi muuttunut saa laitossijoittelun, jossa päätetään, mihin vankilaan hänet sijoitetaan. Vankilavalinnalla pyritään mahdollistamaan vangin tarvitsema opiskelu tai kuntoutus. Olennainen ero on myös se, että vaihtoehdoksi tulevat muutkin kuin suljetut kivitalot.

– Vankeuslaki sanoo, ettei vankia tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan kuin mitä turvallisuus edellyttää. Tutkintavankia ei esimerkiksi voi sijoittaa avovankilaan, Jokinen kertoo.

Jokisen mukaan vankeusvanki pääsee tutkivavankia suunnitelmallisempaan ja pitkäjänteisempään työskentelyyn, ja henkisesti voi olla helpottavaa tietää, että kalenteriin voi merkitä päivän, jolloin vapautuu.

– Tutkintavankeus on epävarmaa odottelua, toiveikkuutta tai pelkoa ja oikeudenkäyntiin valmistautumista, Jokinen kuvailee.

– Kun oikeusprosessi on ohi, päästään varsinaisesti hyödyntämään rangaistusaikaa, hän sanoo.

Hän korostaa vankeusajan olevan tiivistä, moniammatillista yhteistyötä oppilaitosten, perheen sekä sosiaali- ja lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Näin vankia pyritään auttamaan kohti rikoksetonta elämää. Heidän työnsä toivottavasti jatkuu vankeuden jälkeen.

– Meillä on vankeusaika aikaa tehdä töitä vangin kanssa, mutta meidän työmme tähtää vapauteen ja vankilan jälkeiseen aikaan.

Asianajaja: Asia huomioitiin päätöksessä jättää valittamatta

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen oli jo syyskuun alussa haastattelussaan sitä mieltä, että kovempien rajoitusten ja huonompien kuntouttavien toimien vuoksi nuorten paras voi olla, että nämä pääsisivät mahdollisimman pian tutkintavankeudesta vankeusvangeiksi.

– Jos käräjäoikeuden tuomio jäisi voimaan, voitaisiin vankilassa ryhtyä heti kuntouttaviin toimiin, joita nämä nuoret selvästi tarvitsevat, Tolvanen sanoi tuolloin MTV Uutisille.

Erään Koskelan murhasta tuomitun asianajajana toimineen Jarkko Jaatelan mukaan he kävivät vastaa pohdintaa oman päämiehensä kanssa. Pohdinnassa oli se miten nuori selviäisi parhaiten elämässään eteenpäin.

– Nyt kun tuomiosta ei valiteta, he pääsevät suorittamaan rangaistusta vankilassa. Tässä on puntaroitu erilaisia asioita ja lopputulokseen on vaikuttanut moni asia, hän sanoi MTV Uutisille tiistaina.

Lue myös:

    Uusimmat