Kreml myönsi taloudessa olevan "ongelmallisia seikkoja".
Venäjän presidentti Vladimir Putin on entistä huolestuneempi Venäjän sota-ajan talouden tilasta, sanovat viisi lähdettä uutistoimisto Reutersille.
Venäjän talouden tilaa ovat viime kuukausina heikentäneet työvoimapula ja korkeat korot, joita korotettiin kiihtyneen inflaation vuoksi.
Työvoimapulaa on Venäjällä pahentanut sekä miesten värväys sotaan että syksynä 2022 julistettu liikekannallepano, jonka yhteydessä valtava määrä ihmisiä pakeni maasta.
Kahden Reutersin lähteen mukaan osa Venäjän eliitistä onkin tullut siihen johtopäätökseen, että sota Ukrainassa täytyy neuvotella päättymään.
Lue myös: Meduza: Venäjän eliitti pettyi Putiniin
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov myönsi Reutersin tiedoista kysyttäessä Venäjän taloudessa olevan "ongelmallisia seikkoja".
Peskovin mukaan Venäjä pystyy kuitenkin täyttämään hyvinvointi-, sosiaali- ja sotilastarpeensa.
Trump-kortti
Venäjän talous on kestänyt länsipakotteita asiantuntija-arvioita paremmin ja kasvanut viimeiset kaksi vuotta.
Talouskasvu ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta, sillä se on ollut pitkälti seurausta Kremlin sotateollisuuteen pumppaamista rahavirroista.
Suuri kysymys Venäjän talouden kannalta on, miten Yhdysvaltojen tuore presidentti Donald Trump suhtautuu pakotteisiin. Trump on sanonut päättävänsä sodan Ukrainassa nopeasti.
Trump uhkasi aiemmin tällä viikolla Venäjää uusilla pakotteilla ja tulleilla, jollei Putin suostu neuvottelupöytään. Trump sanoi Venäjällä olevan edessään "iso ongelma" taloudessa.
Joe Biden määräsi vielä presidenttikautensa lopuksi uusia pakotteita Venäjälle, jotka kohdistuivat Venäjän sotakassaa voimakkaasti täyttävään öljykauppaan.
Pakotteiden toivotaan rokottavan Venäjän öljykaupan voittoja miljardeilla dollareilla kuukaudessa, yhdysvaltalaisviranomainen arvioi yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Petri Vuorion mukaan Yhdysvaltojen asettamat pakotteet toimivat, koska maailmantalous pyörii niin vahvasti dollarin ympärillä, Vuorio kertoo.
Esimerkiksi kiinalaispankit ovat ainakin paperilla kunnioittaneet Yhdysvaltojen asettamia pakotteita Venäjälle, vaikka Pekingin ja Moskovan välinen yhteistyö onkin syventynyt huomattavasti Ukrainan sodan jälkeen.
Pakotteista huolimatta Venäjä sai viime vuonna vientituloja noin 450–500 miljardia dollaria, joka on samaa luokkaa kuin ennen koronapandemiaa, sanoo Suomen pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
Laajemmin Venäjää vastaan määrätyistä tuoreista pakotteista voi lukea alla olevasta linkistä tai täältä.
Lue myös: Putinin sotakoneelle myrkkypilleri
9:49
Neuvottelut?
Trump on sanonut, että hänen ja Putinin välistä tapaamista valmistellaan jo. Aikataulua mahdollisella tapaamisella ei ole.
Putin tulee vaatimaan Trumpilta, että Ukrainasta tulee neutraali valtio, jolla on vain rajallinen armeija, eikä yhteyksiä puolustusliitto Natoon, kertoi uutistoimisto Bloomberg aiemmin tammikuussa.
Venäjän sanotaan hyväksyvän sen, että yksittäiset Nato-maat lähettävät jatkossakin Ukrainalle aseita, mutta niitä ei saa käyttää Venäjää vastaan tai siihen, että niillä yritettäisiin vallata takaisin Venäjän valtaamia alueita.
1:58
Siitä Kreml pitää kiinni, ettei se luovu Ukrainalta miehittämistään alueista, jotka kattavat noin 20 prosenttia Ukrainasta. Luku sisältää jo vuonna 2014 Venäjän miehittämän Krimin niemimaan.
Venäjä saattaa kuitenkin olla valmis vaihtamaan tiettyjä miehittämiään alueita joihinkin toisiin alueisiin.
Tämä saattaa viitata siihen, että jos rauhanneuvotteluiden aikaan Ukraina vielä pitää hallussaan alueita Venäjän Kurskista, voidaan se kenties vaihtaa johonkin nyt Venäjän miehittämään palaan Ukrainaa.
Ukraina vaati pitkään Venäjän joukkojen vetäytymistä kaikilta sen miehittämiltä alueilta, mutta viime kuukausina maan viranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyitä myöten ovat todenneet, että alueluovutuksia on pakko tehdä.
Venäjän ongelmana Yhdysvaltojen kanssa käytävissä neuvotteluissa on pidetty sitä, ettei sillä juurikaan ole tarjottavaa Valkoiselle talolle.