Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen valtiosihteerinimitys tyssäsi supon turvallisuusselvitykseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei hänellä ole kommentoitavaa kahteen lyhyen ajan sisällä kaatuneeseen ministerien esikuntanimitykseen.
– Sitä pitää kysyä supolta (suojelupoliisilta). Ei minulla tai meillä ole näihin prosesseihin mitään sanottavaa, eivätkä ne ole minun työpöydälläni, hän sanoi eduskunnassa toimittajille.
Lue myös: Valtioneuvoston kanslia avustajanimityksistä: "Tiedotusvälineet ovat tehneet johtopäätöksiä"
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) eduskunta-avustajana toiminut Kari Ilkkala sanoo STT:lle, että valtioneuvoston kansliasta kerrottiin hänelle, ettei häntä voida esittää nimitettäväksi Ranteen valtiosihteeriksi.
Iltalehti uutisoi aiemmin tänään, että Ranteen esittämä valtiosihteerinimitys kaatui suojelupoliisin tekemään turvallisuusselvitykseen.
Iltalehden mukaan Hämeenlinnassa kaupunginvaltuutettuna toiminut Ilkkala tuomittiin joulukuussa 2017 sakkorangaistukseen virkasalaisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeuden mukaan Ilkkala oli lähettänyt Hämeenlinnan kaupunginhallituksen salassa pidettävän Sunny Car Center -autokauppahanketta koskevan tiedon viestillä ulkopuoliselle henkilölle.
Lisäksi Ilkkalalla on Iltalehden mukaan ulosotossa velkoja yhteensä yli 73 000 euron edestä. Ilkkalan suurin velkoja on Kiinteistö Oy Hämeen Kruunu, jolle hän on velkaa yli 30 000 euroa. Verohallinto karhuaa Ilkkalalta yhteensä reilun 21 000 euron saatavia.
Lue lisää: IL: Jo toisen PS-ministerin nimitys kaatui supon turvallisuusselvitykseen
Myös erityisavustajan nimitys kaatui
Elokuussa Iltalehti kertoi, että Purran mediasuhteista vastaavan erityisavustajan nimitys kaatui niin ikään suojelupoliisin turvallisuusselvitykseen. Iltalehden mukaan nimityksen esteenä oli tehtävään esitetyn Jari Kuikanmäen pitkäaikainen avopuoliso, joka on syntynyt Kiinassa ja jolla on yhä perhettä maassa.
Purralta kysyttiin, kieliikö tämä ongelmista valittavien henkilöiden taustojen tarkistamisessa etukäteen, kun näin pääsee käymään kahden henkilön kohdalla peräkkäin.
– Jos katsoo näitä henkilöitä, toinen on toiminut eduskunta-avustajana, ja hänelle on turvaselvitys täällä päässä tehty, toki pienimuotoisempi. Toisen kohdalla se, mitä julkisuudessa on kerrottu taustoista tai mitä hän itse on kertonut, niin eihän tällaisia asioita työhaastattelussa saa edes kysyä, hän sanoo.
Ranne ei kommentoinut asiaa STT:lle.
Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Selvityksiä laaditaan vain laissa määriteltyihin tehtäviin. Kyse on esimerkiksi tehtävistä, joissa ihminen käsittelee salassa pidettävää tietoa tai pääsee kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeään tilaan.
Suojelupoliisin mukaan selvityksessä tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko ihminen syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.