Riita kuntosalien sulkemisesta kertoo vakavasta johtamisongelmasta, sanoo entinen valtiosihteeri

Entinen valtiosihteeri Risto Volanen näkee laajemman ongelman Suomen kriisijohtamisessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) ovat olleet jyrkästi eri mieltä yksityisten kuntosalien ja muiden tilojen tilojen sulkemista pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla. 

Ministeriö on vaatinut tilojen täyssulkua, mutta avin tartuntatautilain tulkinnan mukaan enimmillään 10 ihmistä kerrallaan sisältävät tilat saavat olla auki myös maanantaista eteenpäin.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg puuttui keskusteluun Twitterissä huomauttamalla, että toimivaltaisen viranomaisen eli tässä tapauksessa avin päätös pitää.

– Juuri näin. Päätöstä ei koskaan tehdä löysin perustein. Jos uutta päätöksen kannalta ilmenee, päätöstä muutetaan. Näin hallinto toimii.

Entinen valtiosihteeri Risto Volanen näkee laajemman ongelman Suomen kriisijohtamisessa. Hän kirjoittaa blogissaan, että Suomen nykyinen siviilikriisien johtamismalli on sekava ja kansalaisten turvallisuudelle vaarallinen.

– Koronakriisissä on kyseessä sekä kansalaisten turvallisuus että demokraattisen valtion toimintakyky lisääntyvien kriisien maailmassa. Kansalaisten turvallisuus ja demokratian tulevaisuus vaativat nykyaikaisien siviilikriisien johtamismallin toteuttamista maassamme – nyt, Volanen kirjoittaa.

– Ilmeisesti lähinnä byrokratian itsepuolustuksen ja juridisten näkökohtien vuoksi hallitus joutui palaamaan paljolti aivan alun toimintamalliin eli tavanomaiseen toimivaltaisten viranomaisten järjestelyyn, jossa kukin kymmenistä viranomaisista ja 12 ministeriöstä toimii ja viestii kansalaisille varsin itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan toisten kanssa neuvotellen, hän jatkaa.

Volasen mukaan koronakriisin perusongelmaksi on noussut kriisijohtamisjärjestelmän tulkinnanvaraisuus, hallintojuristit sekä reviirejään vartioivat toimivaltaiset viranomaiset.

– Monia asioita perustellaan lainsäädännön puutteilla, mutta demokraattisessa maassa lait ovat toiminnan ohjauksen väline, ja niitä voidaan valmistella ja päättää tarpeen mukaan varsin nopeasti. Kansalaisten turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että saadut kokemukset johtavat koko kriisijohtamisjärjestelmän ja sen juridiikan uudistaminen nykyaikaa vastaavaksi. Kummankin osalta se merkitsee, että toimivaltaisen viranomaisen ja valmiuslain väliin saadaan selkeä toimintatapa, jolla johtamisen tasoja voidaan tarpeen mukaan joustavasti nostaa parlamentaarisesti valvotun pääministerin ja valtioneuvoston alaisessa rakenteessa.

Lue myös:

    Uusimmat