Oikeusministeriö on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään kansalaisten oikeudentajua ja näkemyksiä sopivista seuraamusvaihtoehdoista. Asiantuntija kuitenkin huomauttaa, ettei kansalaisten mielipide riitä yksinomaan arvioimaan sitä, tulisiko vankeusrangaistuksia koventaa.
– On hyvä, että kansalaisten käsityksiä kartoitetaan. Kunhan vain muistetaan, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tällaisen hankkeen perusteella voi tehdä siitä, mihin suuntaan lainsäädäntöä tulisi kehittää.
– Vaarana on se, että poliittisessa keskustelussa käytetään tätä kansalaiskyselyä yksinomaisena argumenttina. Niin ei todellakaan pidä tehdä, vaan aineisto pitää perustaa aina monipuoliseen aineistoon, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Tutkimuksessa kansalaisilta kysytään sopivaa rangaistusta erityyppisiin väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikostapauksiin. Tutkimushanke ei kuitenkaan ole aivan ainutlaatuinen, sillä muun muassa ulkomailla on tehty vastaavia kyselyitä.
Oikeusministeriön mukaan hallitusohjelmassa on linjattu tavoitteeksi, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua.
– Hankkeessa selvitämme, miten kansa kokee tuomiot ja ovatko ne oikeudenmukaisia. Ja toisaalta, miten ammattilaiset kokevat ne ja ovatko annetut tuomiot sellaisia kuin pitää. Kun hanke valmistuu, on aika tehdä johtopäätöksiä, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo.
Usein erityisesti seksuaalirikostuomioiden pituus kuohuttaa – moni olisi valmis antamaan tuntuvampia tuomioita kuin oikeusoppineet. Tolvanen löytää näkemysten eriävyyteen monia syitä.
– Kaikki eivät välttämättä tiedä, millaisia rangaistuksia tietyistä rikoksista annetaan. Eivätkä kaikki varmasti tiedä sitäkään, mitä asioita rangaistusosan määrässä tulee ottaa huomioon. Koulutuksen saaneilla henkilöillä voi olla aivan toisenlainen käsitys rangaistusjärjestelmän vaikutuksesta kuin rivikansalaisella, Tolvanen pohtii.