Poliisihallituksessa on kaavailtu rikostiedustelulakia, jonka myötä poliisi voisi esimerkiksi käyttää puhelinkuuntelua ja muita salaisia tiedonhankintakeinoja jo ennen varsinaista rikosepäilyä ennaltaehkäisevästi.
– Kyse on nykyisten tiedonhankintavaltuuksien käytöstä, mutta jo astetta aiemmin ja yleisemmällä tasolla kuin tällä hetkellä on mahdollista, sanoo poliisiylitarkastaja Mikko Eränen poliisihallituksesta Rikospaikassa.
Nykyisin näiden ns. kovien tiedonhankintakeinojen käyttö edellyttää sitä, että poliisi tutkii vakavaa rikosta, esimerkiksi henkirikosta tai törkeää huumerikosta, tai pyrkii estämään tietyn rikoksen.
Poliisihallituksessa kirjoitetussa muistiossa todetaan, että "poliisilla tulisi olla kyky tarkkaan säännellyissä tilanteissa ja tarkoituksissa a) ensin hankkia ja b) myöhemmin käsitellä tietoja vakavien rikosten ja muiden sisäisen turvallisuuden vakavimpien häiriöiden ennalta estämiseksi jo astetta ennen kuin ketään voidaan perustellusti epäillä yksilöidystä rikoksesta tai olettaa syyllistyvän sellaiseen. Tämä koskee tilanteita, jossa on tunnistettu mahdollinen turvallisuusuhka."
Siviilitiedustelusta ei tietoa
Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu saivat tiedustelulakien myötä 2019 laajat tiedonhankintavaltuudet, jotka eivät varsinaisesti kohdistu rikostorjuntaan. Poliisi haluaa nyt oman tiedustelulakinsa.
Poliisissa odotettiin, että se olisi saanut rikostiedustelutietoa siviilitiedustelulain myötä suposta, mutta näin ei ole käynyt. Supon ja poliisin väliin pystytetty ns. palomuuri on estänyt tietojen luovutuksen.
"Uhat tiedettävä"
Eräsen mukaan poliisin ennakoimis- ja tiedustelukyky ei voi rakentua toisten viranomaisten varaan.
– Jotta voidaan suojata jotakin ennalta, on tiedettävä, mitkä tekijät uhkaavat suojattavia oikeushyviä. Nyt näin ei kaikilta osin ole, todetaan poliisihallituksessa kirjoitetussa muistiossa.
– Tarvittaisiin kykyä puuttua jo uhkapotentiaaleihin ja heikkoihin / hiljaisiin signaaleihin.
Muistiossa tiedustelukeinojen laajentamistarvetta perustellaan erilaisilla uhilla.
Siinä viitataan jengiytymiseen, ääriliikkeiden houkuttelevuuteen, terrorismin uhkaan, erilaisiin hybridiuhkiin, poliittisen väkivallan kasvupotentiaaliin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberrikollisuuteen ja vakavaan huumausainerikollisuuteen lieveilmiöineen.
Poliisi haluaisi oikeuden hankkia tietoa yleisemmin ja laajemmin tällaisista ilmiöistä myös käyttäen salaisia keinojaan.
Näihin keinoihin kuuluvat esimerkiksi peitetoiminta, telekuuntelu, tekninen kuuntelu sekä myös tekninen laitetarkkailu, jossa poliisi hankkii tietoja tietokoneesta tai puhelimesta.
"Vaativa hanke"
Laissa säädettäisiin myös siitä, miten näillä keinoilla saatua tietoja voitaisiin käyttää. Muistion mukaan erikseen tulisi arvioida, miten rikostiedustelusta hankittuja tietoja voitaisiin käyttää esitutkintaan.
Eränen kertoo, että ensin olisi tarkoitus tehdä laista esiselvitys ja vasta sitten ryhtyä varsinaiseen lainsäädäntöhankkeeseen. Esiselvityksen aloittamista pohditaan parhaillaan sisäministeriössä.
– Kyse ei ole helposta kokonaisuudesta, vaan laajasta ja vaativasta lainsäädäntötehtävästä, Eränen sanoo.