Lähtökohta on, että lisävelanotto pysähtyisi tulevan hallituskauden aikana. Näin luonnehti hallitusneuvotteluita vetävä Antti Rinne (sd.) puheenjohtajien yhteistä taloustavoitetta.
– Jos normaali kasvu jatkuu, se tulee menemään näin, mutta olemme myös todenneet, että emme tee myötäsyklistä vaan vastasyklistä politiikkaa tilanteessa, jossa talous huononee merkittävästi. Meillä on pelimerkit sitäkin varten olemassa, Rinne sanoi saapuessaan keskiviikkona aamupäivällä Säätytaloon.
Vastasyklisellä finanssipolitiikalla tarkoitetaan sitä, että annetaan esimerkiksi julkisten menojen kasvaa, vaikka talous sakkaa.
Tiistaina Rinne sanoi normaalin talouskasvun olevan noin kaksi prosenttia. Tilastokeskus maalasi keskiviikkona kuitenkin synkempiä näkymiä tuoreissa ennakkotiedoissaan. Sen mukaan Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Rinteen mukaan hallitusneuvotteluissa käytettävä arvio talouskasvusta perustuu valtiovarainministeriön tilannekuvaan ja -arvioon maailmantaloudesta, Euroopan taloudesta ja Suomen taloudesta.
– Näillä näkymin talous kulkee sillä tavalla, että jos normaali kasvu suurin piirtein jatkuu, tilanne on tasapainossa 2023, hän arvioi.
Puheenjohtajat perkasivat työryhmien tuloksia
Julkisuuteen on tihkunut joitakin yksityiskohtia tulevasta hallitusohjelmasta. Tällä viikolla on esimerkiksi vahvistunut, että tuleva hallitus lisäisi pysyviä menoja reilulla 1,2 miljardilla eurolla.
Menolisäykset katetaan Rinteen mukaan työllisyystoimilla, veroelementeillä ja uudelleenkohdennuksilla.
Veronkorotuksia on tulossa nettona noin 700 miljoonaa euroa.
– Kokonaisuuteen sisältyy myös veronkevennyksiä, Rinne kertoi tiistaina, mutta ei avannut verotukseen liittyviä yksityiskohtia.
Neuvotteluita käyvien puolueiden puheenjohtajat kävivät keskiviikkona läpi työryhmien raportteja siitä, miten ne ovat onnistuneet ymppäämään hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa annettuihin talousraameihin.
Keskiviikkona alkuillasta ei ollut varmaa tietoa siitä, saataisiinko hallitusohjelma kokonaisuudessaan valmiiksi vielä saman illan aikana.
Alkuiltapäivästä alkaneet puheenjohtajien keskustelut venyivät ennakoitua pidemmiksi. Rinteen oli alun perin määrä kommentoida tilannetta neljän aikoihin iltapäivällä, mutta tietoja neuvottelujen edistymisestä odotettiin vielä puoli kahdeksan aikoihin illalla.
Rinne ei neuvottelujen alkaessa keskiviikkona vielä tiennyt tarkalleen, miten työ muissa neuvottelupöydissä oli edistynyt. Hän kertoi saaneensa muutamista työryhmistä tekstiviestin, että homma on selvä, eikä ole mitään riitakysymyksiä.
Säätytalolla olevista työryhmien jäsenistä osa kuitenkin kertoi, että työtä jatkettiin edelleen.
Hallitusta rakentavat SDP:n johdolla keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Henriksson pitää tavoitetta realistisena
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitusneuvotteluissa lähdetään siitä, että lisävelanotto on realistista mitoittaa kahden prosentin talouskasvuun.
– Tässä vaiheessa lähdemme siitä, että tämä on mahdollista, Henriksson sanoi Säätytalossa aamupäivällä.
Henrikssonin mielestä on mahdollisuuksien rajoissa, että kasvu on noin kaksi prosenttia.
– Kun tehdään riittävästi töitä ja parhaamme tässä meidän omassa päässämme, se on mahdollisuuksien sisällä, että se kasvaa juuri tällä tavalla, mutta kaikkihan riippuu maailmantaloudesta. Suomi on pieni maa, hän muotoili.