Hallituksen muutokset lainsäädäntöön voivat pelastaa pienyrityksiä – työntekijän irtisanominen helpottuu

Uuden hallitusohjelman mukaan tuleva hallitus haluaa muuttaa työlainsäädäntöä siten, että muun muassa työntekijän irtisanominen helpottuu.

MTV Uutisten haastattelema keskisuuren LVI-eristysalan yrittäjä haluaa pysyä nimettömänä, sillä ala on pieni, ja aihe on arka.

– Pääkaupunkiseudulla LVI-eristysalalla on vain kymmenkunta yritystä, iso osa on pieniä toimijoita.

Yrittäjä kertoo, että suurin osa alan firmoista ei uskalla palkata työntekijöitä, koska firma saattaa mennä nurin, jos palkkaa väärän työntekijän. LVI-alalla on menossa konkurssien aalto, koska takana on koronavuosi ja inflaatio jyllää. Yrittäjän kokemuksen mukaan joissain tilanteissa nyt kaavailtu lakimuutos voi koitua jopa firman pelastukseksi.

Urakka- vai tuntipalkka?

Hallitusohjelman mukaan ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei tarvitsisi jatkossa maksaa palkkaa, ja työntekijän irtisanomista helpotetaan siten, että jatkossa se olisi mahdollista asiallisella syyllä.

Yrittäjä kertoo MTV Uutisille, että kaavaillut muutokset työlainsäädäntöön saattavat helpottaa pienten- ja keskisuurten yritysten asemaa. 

– Teemme niin kutsuttua matalakatteista työtä, jonka tarkoitus on tuottaa LVI-alalle lisäarvopalvelua.

Käytännössä siis yrittäjän firmalle maksetaan aliurakoinnista toteutuneen työn perusteella.

– Yritys saa rahaa urakan tilaajalta jokaisesta eristysmetristä, eli vain siitä maksetaan, miten monta metriä LVI-eristystä syntyy.

Jos työntekijä ei ole motivoitunut, mutta ilmaantuu kuitenkin työmaalle ja tekee jonkin verran töitä, maksaa yrittäjä hänelle tuntipalkan riippumatta siitä, kuinka hyvin urakka on edennyt.

Helpointa olisi vaatia työntekijöitä ottamaan palkka urakkana, mutta entisenä duunarina MTV Uutisten haastattelema yrittäjä haluaa antaa työntekijöilleen vapauden valita.

– Meillä tehdään töitä urakalla ja tuntitöillä, työntekijä saa itse valita, kummalla tekee. Minua kuitenkin sitoo sovittu urakkahinta sen hankkineelle taholle, ja samaan aikaan minua sitoo työntekijän valitsema palkkamuoto. 

Työntekijä voi maksaa enemmän kuin tuottaa

Hankalin tilanne yrittäjän mukaan on silloin, kun työntekijällä on mielenkiinto ja motivaatio loppunut. Jos yhtäkkiä työntekijä tekee puolet vähemmän kuin mitä ennen työajalla, se maksaa työnantajalle enemmän, kuin mitä urakasta jää käteen.

– Pahimmillaan joudun maksamaan siitä, että saan pitää kaverin työmaalla.

Yrittäjä haluaa kuitenkin kannustaa työntekijöitään urakkapalkkaan, sillä hänellä on selkeää dataa siitä, että myös työntekijä hyötyy siitä.

– Siinä voittaa firma ja työntekijät. Vuodessa voidaan ottaa yksi urakka enemmän ja kundit saavat 25 prosenttia parempaa liksaa. Molemmat tarvitsevat porkkanoita, minä ja työntekijät.

Työnantajan loukku

Yrittäjä kertoo, että työnantaja saattaa jäädä motivaationsa menettäneen työntekijän kanssa loukkuun, sillä irtisanomisperusteet eivät läheskään aina täyty, vaikka työntekijä kustantaisi yritykselle enemmän mitä tuottaa.

– Isoissa firmoissa tällainen ei välttämättä ole kriittinen asia, mutta pienissä firmoissa se on. Jos ihminen tulee ajoissa töihin, lähtee oikeaan aikaan pois ja tekee vähän töitä koko ajan, mutta tarkoituksella hitaasti, on todella kuormittavaa koko työporukalle, koska jonkun muun täytyy tehdä enemmän, jos joku tekee vähemmän.

Yrittäjä tarjoaa työntekijöilleen kattavan työterveyshuollon, jota ei juurikaan ole käytetty väärin. Mutta jos esimerkiksi työntekijä jää epämääräisiksi ajoiksi sairauslomille, mutta hankkii asianmukaiset sairauslomatodistukset niihin, ei työntekijää voi silloin irtisanoa.

– Ihan alussa voin olla siinä tukena ja kannustaa hoitamaan itsensä kuntoon. Mutta samaan aikaan joudun kuormittamaan muita työntekijöitä, enkä voi palkata korvaavaa työntekijää, jos sairauslomia määrätään lyhyissä jaksoissa.

Yrittäjä kuvailee, että yrittäjä joutuu limboon, jossa vain makselee laskuja. Yrittäjällä painaa myös vastuu muita työntekijöitä kohtaan. 

–  Esimerkiksi sovittua urakkahintaa ei voi nostaa, vaikka samaan aikaan kasvavat työntekijä- ja materiaalikustannukset. 

Irtisanoutui itse

Eräässä tapauksessa yrittäjällä oli työntekijä, joka oli lähes vuoden eri pituisilla sairauslomilla. Jossain vaiheessa yrittäjä pyysi työntekijää ja työterveyshuoltoa selvittämään, voisiko työntekijä jäädä kerralla pidemmällä sairauslomalle, että hän voisi ennakoida ja laskea tulevat urakat.

– Ehdotin, että hän voisi jäädä kerralla pidemmälle sairauslomalle, että minulla olisi ollut se ennakoitavuus ja olisin saanut palkattua uuden kaverin tilalle siksi aikaa. 

Miltei vuoden kestänyt sairauslomaputki päättyi lopulta työntekijän irtisanoutumiseen.

– Silmät aukesivat siinä vaiheessa, kun työntekijä totesi, että hän tarvitsee ne rahat, eikä siksi irtisanoudu. Kymmeniä tuhansia siitä tuli takkiin, jotain saan joskus takaisin vakuutuskassasta, mutta maksettuja ylityökorvauksia muille työntekijöille esimerkiksi ei saa.

Jos ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä tulee maksuton, sillä ei ole yrittäjän mukaan suurta vaikutusta hänen firmalleen.

– Mutta ennen yrittäjyyttä olin isommissa yrityksissä töissä duunaripuolella. Siellä oli ihan yleinen tapa vanhempien työntekijöiden keskuudessa sopia ennakkoon, että ketkä ottaa perjantaina sairauslomaa, kun pitää lähteä mökille. 

– Meidän firmassa johtoporras on mukana työmaalla ja tai näkyvissä muuten, että tällainen sovittu saikuttaminen ei ole oikein mahdollista pidemmän aikaa.

Koska pienyrittäjä mieltää itsensä duunariksi, ymmärtää hän isompien yritysten työntekijöiden olevan erilaisessa roolissa kuin hänen työmiehensä.

 – Työnjohdollisella puolella isossa yrityksessä piippuhyllyillä on ihan eri ajattelutapa. Siellä mietitään, miten saadaan työstä enemmän työnantajalle. 

Lue myös:

    Uusimmat