Noin 10 000 Rion olympialaisten urheilijan joukossa marssii perjantaina viisi eteläsudanilaista juoksijaa, kaksi syyrialaista uimaria, kaksi kongolaista judokaa ja etiopilainen maratonjuoksija. He kantavat Maracanan urheilustadiuimilla lippua, jonka alla kukaan ei koskaan aiemmin ole kilpaillut.
Yksi pakolaisjoukkueen urheilijoista on Syyriasta paennut uimari Yusra Mardini, joka pelastui venematkasta Välimeren yli uimalla. Toinen on yhdeksänvuotiaana kotinsa Kongon demokraattisessa tasavallassa jättänyt judoka Popole Misenga, joka ei ole nähnyt perhettään vuosiin.
Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja saksalaisen Thomas Bachin mukaan pakolaisjoukkueen ottaminen mukaan olympialaisiin lisää ihmisten tietoisuutta ja "lähettää kansainväliselle yhteisölle viestin siitä, että pakolaiset ovat kaltaisiamme ihmisiä, jotka rikastuttavat yhteisöämme".
Pakolaisten joukkue, joka kilpailee olympia-lipun alla, nimettiin kesäkuun alussa. Joukkueeseen kuuluu kymmenen urheilijaa. He edustavat maailman pakolaisia, joita on tällä hetkellä ennätyksellinen määrä – yli 65 miljoonaa.
Uimalla pakoon
Syyrialainen Yusra Mardini eli onnellista elämää Damascoksen esikaupunkialueella. Hän vietti paljon aikaa ystäviensä kanssa ja uima-altaalla, jonne hänet vietiin ensimmäisen kerran jo hyvin nuorena.
Mardinin uima-valmentaja isä alkoi valmentamaan tytärtään kun tämä oli vasta kolmevuotias. Mardinissa nähtiin paljon potentiaalia: Hänestä voisi vielä tulla suuri urheilija.
Mutta vuonna 2011 Mardinin elämä sellaisenaan alkoi tuhoutua, kun sota alkoi.
– Yhtäkkiä en voinut enää mennä minne halusin, tai sitten äiti soitti kesken kotimatkasi ja sanoi "tule takaisin, siellä tapahtuu jotain", nyt 18-vuotias Mardini kertoo New York Timesin haastattelussa.
Vuotta myöhemmin perheen koti tuhottiin, kaksi Mardinin uimatoveria tapettiin ja pommi repi urheiluhallin katon auki.
Elokuussa 2015, neljä ja puoli vuotta sodan alkamisen jälkeen, Mardini ja hänen siskonsa pakenivat pois Syyriasta. He lähtivät Beirutin kautta Istanbuliin, josta ihmissalakuljettajat veivät heidät Kreikan saarille.
– Se (uiminen) on intohiminen, elämäni, en voi selittää sitä. Se on sydämessäni ja haluan saavuttaa siinä jotain suurta, Mardini sanoi BBC:lle.
Kun ihmissalakuljettajien pieni, 20 henkeä kuljettanut lautta oli ajanut puoli tuntia, sen moottori sammui.
– Siskoni ei halunnut, että hyppään veteen. Olimme hukkumassa ja riitelimme samaan aikaan, Madrini kertoo BBC:lle.
– Ajattelin, että olisi häpeällistä jos kuolisin veteen, koska olen uimari.
Seuraavan kolmen ja puolen tunnin ajan Mardini ja hänen siskonsa sekä muutama muu veneessä ollut uimataitoinen syyrialainen työnsivät venettä niin, että se lopulta pääsi Lesboksen saaren rannalle.
Mardini ja hänen sisarensa päätyivät lähes kuukauden kestäneet pakomatkan jälkeen Berliiniin, jossa heille myönnettiin turvapaikka. 
Mardinin elää olympialaisten aikaan lähes kaikkien urheilijoiden tavoin unelmaansa. Hän kilpailee naisten 100 metrin vapaauinnissa maanantaina 8. elokuuta.
"Judo antoi kaiken"
Mardinin lisäksi pakolaisten joukkueessa kilpailee yhdeksän muuta urheilijaa. Pakolaisurheilijat pitivät Rio de Janeirossa viime lauantaina tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat olevansa valmiita edustamaan maailman pakolaisia.
Koskettavimman puheenvuoron piti Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva judoka Popole Misenga.
Misengan (kuvassa) valmentaja on sanonut, että pakolaisurheilijat ovat jo voittajia, vaikkei mitaleita heille tulisikaan.
Misenga oli yhdeksänvuotias, kun taistelut alkoivat hänen kotialueellaan Pohjois-Kivussa. Misenga piileskeli metsässä seitsemän päivää kunnes hänet vietiin lasten keskukseen maan pääkaupunkiin Kinshasaan, josta hän aikuisena muutti Brasiliaan.
– Minulla on kaksi veljeä, joita en ole nähnyt vuosiin. En enää muista heidän kasvojaan, Misenga sanoi ja toivoi, että hänen perheensä näkisi hänet televisiossa ja tietäisi, että hän on kunnossa.
Misengan kotimaassa vellovassa konfliktissa on kuollut eniten ihmisiä sitten toisen maailman sodan.
Perheensä kadottaneiden lasten keskuksessa Misenga löysi aikoinaan judon. Hän ottelee judossa miesten alle 90 kilon painoluokassa.
– Kun on lapsi, tarvitsee perheen joka antaa ohjeita. Minulla ei olle sellaista. Judo auttoi minua rauhoittumaan, se antoi kuria ja suuntaa – kaiken, Misenga on sanonut.
Pakolaisilla on oma joukkueensa olympialaisissa ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin pakolaisurheilijat ovat edustaneet joko uutta asuinmaataan tai kilpailleet erillisessä itsenäiskategoriassa.