Toistaiseksi ei ole vielä varmaa tietoa siitä, kuka ampui eilisiltana kaksi ihmistä Puolassa tappaneen ohjuksen tai miksi. Tästä syystä myös Puolan ja Naton reaktio kuolemiin on vielä auki.
Varmalta näyttää se, että Przewodonin kylään noin seitsemän kilometrin päähän Ukrainan rajalta osunut ohjus oli venäläisvalmisteinen. Mutta ohjuksen valmistaja ei takaa vielä ampujaa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin mukaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että ohjus olisi ammuttu ainakaan Venäjän maaperältä.
– En halua sanoa mitään ennen kuin olemme tehneet täyden tutkinnan, mutta lentoradan perusteella on epätodennäköistä, että se ammuttiin Venäjältä, Biden sanoi Indonesian Balilla, jossa hän on G20-kokouksessa.
*Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ensimmäiset kuvat julki: Tällaisen kraatterin Puolaan osunut ohjus teki.
Yhdysvallat ei halua sanoa mitään varmaa vielä virallisesti, mutta uutistoimisto AP:lle puhuneiden kolmen nimettömänä pysyttelevän viranomaisen mukaan ohjus vaikuttaisi alustavien tietojen perusteella vaikuttavan Ukrainassa ammutulta ilmatorjuntaohjukselta, jonka tarkoitus olisi ollut tuhota venäläisohjus.
Jos näin on, tahallisuus teosta puuttuu. Vastuu tapahtumista kuuluisi silti hyökkäyssodan aloittaneelle Venäjälle, joka jatkaa siviili- ja infrastruktuurikohteiden tulittamista syvällä Ukrainassa.
Jos Venäjä jatkaa ohjusten ampumista Ukrainaan, kasvaa myös vahinkojen riski.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa Ukrainan sodan tapahtumia tässä artikkelissa
Penttilä: Tapahtumat selvitettävä ensin
Jos taas käy ilmi, että ohjuksen on ampunut Venäjä, niin Puola tulee kutsumaan Nato-maat koolle, uskoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.
– Siinä vaiheessa Puola todennäköisesti kutsuu Nato-maat koolle artiklan neljä pohjalta. Artikla neljä on tarkoitettu sellaista tilannetta varten, jossa joku Nato-maa kokee oman alueellisen koskemattomuutensa olevan uhattuna. Ja tästä vähintäänkin on kyse.
Risto E. J. Penttilän mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa vasta selvitetään, mitä oikein on tapahtunut.
– On huomattava, että 4. artikla on eri kuin 5. artikla, jota käytetään silloin, kun hyökkäys on selvästi tapahtunut ja ikään kuin sota on alkanut. Siinä ei vielä olla.
Lue myös: Pekka Toveri ohjusten iskeytymisestä Puolaan: "Kuolemantapaukset nostavat asian paljon vakavammaksi aiheeksi"
Tilanne ei saa eskaloitua vahingossa
Teoriassa 5. artiklakin voitaisiin aktivoida. Se kuitenkin vaatisi nimenomaista pyyntöä Puolalta.
– Näinhän tapahtui syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen kohdalla, kun artikla viisi aktivoitiin. Eli on se mahdollista, mutta kaikki viestit tällä hetkellä viittaavat siihen, että niin Yhdysvallat, Puola kuin Natokin haluavat pitää päät kylminä ja edetä varovasti selvittäen, mistä on kysymys.
Puola on sanonut toistaiseksi harkitsevansa Naton 4. artiklan käyttöönottoa. Tämäkin alleviivaa varovaista lähestymistapaa epäselvään tilanteeseen.
Penttilän mukaan ei ole mahdollista, että Puola lähtisi omin päin sotimaan Venäjää vastaan.
– Sellainen ei ole mahdollista pelkästään senkin takia, että Natolle on äärimmäisen tärkeää, että tämä tilanne ei eskaloidu vahingossa tai yhden jäsenmaan toimien takia. Kyllä tässä varmasti koordinoidaan yhdessä erittäin voimakkaasti. Kaikki mitä Puolasta on nyt kuultu, vaikuttaa siltä että Puola haluaa edetä huolellisesti ja askel askeleelta.
Lue myös: Näin Pekka Haavisto kommentoi Puolan kuolemia – kolme vaihtoehtoa ohjuksesta yhä pöydällä
Naton artikla 4.Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna. Naton artikla 5.Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäysenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksensa ne sopivat että jos tälläinen aseellinen hyökkäyus tapahtuu, kukin niistä harjoitamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta ja sopimuspuolia ryhtymään välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvoi tarpeelliseksi Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Jokaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja kaikista toimenpiteistä, joihin sen seurauksena on ryhdytty on ilmoitettava välittömästi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet on lopetettava kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. |