Risto E.J. Penttilä: USA:n ja Turkin hävittäjäkauppa on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kannalta "ratkaisevan tärkeä", hirtetty presidenttinukke voi hidastaa prosessia

Presidentti Joe Bidenin hallinto suunnittelee F-16-hävittäjien myymistä Turkille. Wall Street Journal -lehden nimettömien hallintolähteiden mukaan tarkoituksena on saada Turkki hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Kongressi on pohtinut aseiden myyntiä Turkille jo yli vuoden.

Lue myös: WSJ: Biden aikoo pyytää kongressia hyväksymään hävittäjien myynnin Turkille vastineeksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä

Kauppa on Nato-asiassa ratkaisevan tärkeä

Risto E.J. Penttilän mukaan F-16-kauppa on ratkaisevan tärkeä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kannalta. Hän tähdentää kuitenkin, että "vielä ei olla läpimurrossa".

– Vielä on monta mutkaa matkassa. Tärkeimmät (päättäjät) ovat tietysti Turkki ja (Yhdysvaltain) kongressi. Ilman tätä kauppaa Turkki ei tule sanomaan Suomelle ja Ruotsille kyllä, mutta nyt näyttää siltä, että läpimurron palaset ovat paikallaan, Penttilä sanoi MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Penttilä kertoo, että ihan ensin on saatava virallinen pyyntö Yhdysvaltain hallitukselta. Se tulee vasta sitten, kun Turkin ulkoministeri on vieraillut Washingtonissa. Mevlüt Cavusoglun on määrä vierailla Washingtonissa Yhdysvalloissa ensi viikolla.

Kongressissa hanketta vastustaa Penttilän mukaan erityisesti yksi mies, mutta hän on sitäkin tärkeämpi – ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, senaattori Robert Menendez.

– Mutta uskoisin, että kun on kyse Joe Bidenin koko ulkopolitiikan uskottavuudesta, tämäkin onnistuu. Mikään läpihuutojuttu tämä ei ole. 

Jos kaikki menee nappiin, Nato-jäsenyysasia voisi edetä ratkaisevasti jo helmi-maaliskuussa. Liikkuvia osia on toki edelleen.

– Yksi sellainen on Kreikka. Jotta paketti saataisiin aikaiseksi, siinä pitäisi olla mukana myös F-35-kauppa Kreikalle.

Jos F-16 on Yhdysvalloilta Turkille porkkana Suomen ja Ruotsin Nato-kannan pehmentämiseksi, maalla on myös monenlaisia ”keppejä” käytössään. Risto E.J. Penttilä kertoo MTV Uutisille, millaisia ne ovat. Katso koko haastattelu jutun alusta.

Turkin nihkeyden taustalla kaksi tekijää

Onko hävittäjäkauppa tosiasiallinen syy siihen, että Suomi ja Ruotsi eivät ole vieläkään saaneet Turkilta hyväksyntää Natoon pääsemiseksi? Penttilän mukaan se on toinen niistä.

– Kaikkein tärkein sisäpoliittinen syy ovat Turkin kesäiset vaalit. Presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien vastustamisesta. Se, että hän välittää asioita Venäjän kanssa ja Yhdysvallat joutuu tekemään hänelle myönnytyksiä, saa hänet näyttämään suuremmalta johtajalta ja Turkin etujen puolustajalta. Tämä on ratkaisevan tärkeä.

– Mutta toinen asiallisesti tärkein asia on F-16-kauppa. Ja nyt näyttää siltä, että Yhdysvallat on valmis puskemaan sen läpi.

Miksi kauppa on niin vaikea pala USA:ssa?

Miksi hävittäjäkauppa on sitten joillekuille Yhdysvalloissa niin vaikea?

– Kongressissa aika moni on sitä mieltä, että Turkille ei voida myydä aseita muun muassa siksi, että sillä on niin läheinen suhde Venäjään ja että ihmisoikeustilanne (on niin vaikea). Kolmas syy on se, että Turkki on taas menossa Syyriaan.

– Nyt on sitten kyse siitä, että presidentti Bidenin pitää sanoa omilleen senaatissa ja republikaaneille edustajainhuoneessa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tärkeämpi kuin muut asiat. 

Penttilä toteaa, että Yhdysvaltain asema Nato-prosessissa on käänteentekevä. 

– Silloin kun Suomi ja Ruotsi saivat (Madridin kokouksessa viime kesänä) luvan aloittaa Nato-prosessi, taustalla oli Bidenin ja Erdoganin kahdenvälinen tapaaminen. Biden lupasi silloin F-16-kaupan menevän eteenpäin, ja nyt se on junnannut aika pitkään.  

Lue myös: Yle: Erdogan-nukkekohu peruutti myös Matti Vanhasen matkan Turkkiin

Turkki perui toissa päivänä Ruotsin puhemiehen Turkin matkan kutsun sen jälkeen, kun Turkin presidenttiä muistuttava nukke oli ripustettu jaloistaan Tukholman kaupungintalon ulkopuolelle.

Myös sillä voi Penttilän mukaan olla vielä merkitystä ratifioinneille.

– Kaikki asiat, jotka saavat Turkin näyttämään huonolta kotimaassaan, hankaloittavat diilin aikaansaamista. Mutta jos F-16-kauppa saadaan syntymään ja mahdollisesti vielä Bidenin ja Erdoganin kahdenvälinen tapaaminen toteutuu, Erdogan voi tulla tästä ulos näyttäytyen suurena johtajana, ja se edistäisi hänen presidentinvaalipyrkimyksiään.

– Sitä, onko hän valmis tekemään sen jo nyt vai vasta lähempänä vaaleja, emme tiedä. 

Lue myös: Turkki varoittaa, että Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi vie vielä ainakin puoli vuotta

Turkki varoittaa, että Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi vie vielä ainakin puoli vuotta

Turkin parlamentti ei voi vielä ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyttä, kertoi Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin tänään lauantaina.

Kalinin mukaan Ruotsin parlamentin on ensin tehtävä vaadittuja lakimuutoksia, jotta Turkin parlamentti voisi ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kalin arvioi Ruotsin lakimuutoksissa kestävän ainakin kuusi kuukautta.

Turkki on asettanut sekä Suomelle että Ruotsille useita vaatimuksia ehdoksi maiden Nato-jäsenyyksien ratifioinnille. Turkki on vaatinut Ruotsilta muun muassa terrorilakien tiukentamista.

Sotilasliitto Naton 30 jäsenmaasta kaikki muut paitsi Turkki ja Unkari ovat tähän mennessä hyväksyneet Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon.

Juttuun täsmennetty 15.1.2023 kello 16.57 tiedolla siitä, että Erdogan-nukkea ei ollut ripustettu roikkumaan Tukholmassa kaulastaan vaan jaloistaan.