RK 62 vaihtuu Nato-ajan rynnäkkökivääriin: Eversti kertoo MTV:lle, mitä Puolustusvoimat vaatii aseelta – "Aivan keskeinen ominaisuus nykypäivän sodassa"

Suomi hankkii ensimmäisessä vaiheessa rynnäkkökivääreitä ja henkilökohtaisia suoja-aseita kenttätesteihin.

Käytännössä kyse on siitä, että jollain aikamääreellä Suomi on luopumassa RK 62 - ja RK 95 -rynnäkkökivääreistä.

Aivan äkkiä se ei tule tapahtumaan, sanoo MTV Uutisille Maavoimien jalkaväen tarkastaja eversti Juhana Skyttä. Näin yksinkertaisesti siksi, että Suomen kenttäarmeija on suuri, joten minkään näin laajalti käytetyn aseen vaihto ei onnistu ihan pikaisesti.

Sakolta tilattiin testikiväärejä Skyttän mukaan siksi, että sen M23-tarkkuuskivääri ja tukiampujan kivääri on havaittu hyviksi. Haittaa ei varmasti myöskään ole siitä, että Sakon tehdas sijaitsee Suomessa, Riihimäellä.

– Jossain vaiheessa RK 62 ja RK 95 tulevat käyttöikänsä päähän. Ensivaiheessa korvataan ensilinjan joukkojen aseet, pikkuhiljaa kaikkien joukkojen, Skyttä sanoo.

Lue myös: Puolustusvoimat löysi Venäjän suurhyökkäyksestä kaksi kriittistä iskutapaa, joista Suomen puolustuksessa tulee ottaa oppia

Rynnäkkökiväärihankinnassa iso osa julkisesta huomiosta on keskittynyt kaliiperiin. RK 62 ja RK 95 -kiväärien kaliiperi on 7,62 x 39 millimetriä. Sakolta hankitussa testiasesarjassa on mukana sekä 7,62 että 5,56 kaliiperin aseita.

Eversti Skyttä painottaa pariinkin kertaan puhelinhaastattelun aikana kaliiperikysymyksen olevan "edelleen auki ja selvityksessä".

– Seurataan myös, mitä maailmalla tapahtuu. Keskusteluissa on ollut paljon esillä Yhdysvaltain 6,8 kaliiperin kokeilut. Myös tätä seurataan Suomessa, Skyttää jatkaa.

– Testien ja kokeilujen tarkoituksena on pyrkimys Nato-yhteensopiviin kaliipereihin.

Lue myös: Kriittinen raportti paljastaa länsimaiden ylistämän Ukrainan armeijan puutteet: "Haluavat taistella kuin suomalaiset talvisodassa – nyt verta vuotaa liian paljon"

* Korjattu kuvatekstiä 29.3. klo 16.58. Kyseinen ase on RK 62 M1 eikä RK 95, kuten kuvatekstissä aiemmin luki. 

"Merkittävä tekijä pitkäkestoisessa sodassa"

Niin, se Nato-yhteensopivuus. Unkari ratifioi maanantaina Suomen Nato-jäsenyyden ja tällä viikolla myös Turkin odotetaan näin tekevän. Sen jälkeen Suomen Nato-jäsenyyden pitäisi olla enemmän tai vähemmän byrokraattinen muodollisuus.

Vaikka käsiaseselvitys on Puolustusvoimien mukaan pitkäaikainen prosessi, on Ukrainan sota painottanut huoltovarmuuden merkitystä. Tässä ammusten yhteensopivuudella on tärkeä rooli.

– Se on erittäin merkittävä pitkäkestoisessa sodassa. 7,62 x 39 keskeinen huono puoli on, että sitä on rajoitetusti käytössä muualla kuin Suomessa, Skyttä sanoo.

Toisin sanoen sotatilanteessa Nato-Suomen olisi todennäköisesti helpompi saada tulevilta liittolaisiltaan Nato-standardin mukaisia kaliiperin 5,56 ammuksia kuin nykymallisia 7,62-luoteja.

Toinen 7,62 kaliiperin ammusten heikkous 5,56-kollegoihinsa nähden on niiden koko ja massa. 7,62 on suurempi ja painavampi.

– Näillä asioilla on isossa mittakaavassa merkitystä. 5,56 on lisäksi helpompi ammuttava varsin suoran lentoradan vuoksi. Etäisyyden arviointi on helpompaa. Siinä on myös pienempi rekyyli, jonka vuoksi esimerkiksi parilaukauksia pystyy ampumaan nopeammin ja tarkemmin, Skyttä kertoo.

Lue myös: Puolustusvoimat aloittaa valvontalennot Suomen ilmatilassa kumppaneiden kanssa

Tämän listauksen perusteella voi vaikuttaa ihmeelliseltä, että Suomi on ylipäätään aikanaan päätynyt kaliiperiin 7,62. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen nyt käyttämällä kaliiperilla on myös hyviä puolia 5,56 verrattuna.

– Isompi iskuenergia ja suurempi läpäisy suojavarusteisiin viholliseen ovat kaliiperin 7,62 edut, Skyttä sanoo.

Myös Venäjän AK-47-kivääri käyttää 7,62 x 39 -ammuksia.

"Aivan keskeinen nykypäivän sodassa"

Takaisin Ukrainan sodan oppeihin.

– Keskeisimmät havainnot ovat liittyneet pimeätaistelukykyyn. Se on aivan keskeinen nykypäivän sodankäynnissä ja suorituskyvyssä, eversti Skyttä sanoo.

Tällä hetkellä Suomella on RK 62 / RK 95 -kiväärien kanssa käytössä erilaisia pimeätaisteluratkaisuja. Taistelijalla voi esimerkiksi olla kypärään kiinnitettävä pimeänäkölaite, joka yhdessä punapistetähtäimen kanssa mahdollistaa tehokkaan pimeätaistelun.

Punapistetähtäin on tähtäin, jonka näkökentän keskelle heijastuu tyypillisesti punainen piste tai risti. Punapistetähtäimen keskeinen etu on sen nopea tähtäysnopeus.

RK 62 / RK 95 ja erilliset tähtäimet eivät kuitenkaan ole parhaat kaverit. Näin siksi, että erillisten tähtäinten kiinnittämiseen tarvitaan lisäkiskoja, joiden kiinnitettävyys ja käytettävyys ovat Skyttän mukaan jättäneet toisinaan toivomisen varaa.

Lue myös: MPKK: "Venäjän armeija näivettyy – ei voimia uuteen suurhyökkäykseen jopa vuosikymmeniin"

Sen sijaan testikäyttöön saapuvissa Sako-kivääreissä on valmiina pitkä kisko, johon erilaisia tähtäinratkaisuja voi vaivatta asentaa.

– Se mahdollistaa erilaiset ratkaisut pimeätaistelukykyyn, Skyttä toteaa.

RK 62 / RK 95 -kiväärien käyttäjät ovat tottuneet ampumaan rautatähtäimien läpi. Ne ovat RK 62 / RK 95 -kivääreissä kiinteät. Uusissa aseissa rautatähtäin on "enemmän varatähtäin", Skyttä sanoo.

– Samassa yhteydessä, kun uusitaan kiväärejä ollaan varmasti menossa punapiste- ja kiikaritähtäimiin, hän jatkaa.

Tulevaisuutta tähtäinosastolla saattavat edustaa niin sanotut älykkäät tähtäimet, joiden läpi katsomalla saa tietoa esimerkiksi kohteen etäisyydestä ja liikkeestä.

– Se ehkä vasta seuraavissa tähtäimissä.

Lue myös: Venäjän tankkitappiolukujen läpivalaisu paljastaa Venäjän armeijan "modernisoinnin" olleen Kremlin satu