Alue- ja kuntavaalien tulos oli eittämättä perussuomalaisille pettymys.
Tämän vuoden vaalien suurimman tappion kärsivät perussuomalaiset. Vaalien tarkastuslaskenta on vielä kuitenkin kesken ja lopulliset tulokset tiedetään keskiviikkona 16. huhtikuuta. Suuria muutoksia tuloksiin tuskin on kuitenkaan odotettavissa.
Perussuomalaiset jäivät molemmissa vaaleissa kuudennelle sijalle, SDP:n, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton taakse.
Lue myös: Menikö ehdokkaasi läpi? Tässä ovat vaalien tulokset
Näin perussuomalaisten tulos rakentuu
Suurin lasku perussuomalaisten kannatuksessa nähtiin kuntavaaleissa. Niissä kannatus laski neljän vuoden takaisesta 6,8 prosenttia, jääden nyt 7,6 prosenttiin.
Kannatus laski nyt myös alle vuoden 2017 tuloksen, jolloin perussuomalaisia kuntavaaleissa äänesti 8,8 prosenttia.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa vihreät ja vasemmistoliitto jäivät kannatuksissaan selkeästi perussuomalaisten taakse. Paikkoja irtosi tuolloin puolueelle 1351.
Yleisesti vuoden 2021 kuntavaalit olivat perussuomalaisille hyvin voitokkaat. Tällöin kannatus parani 5,6 prosenttia vuoden 2017 vaaleista ja paikkoja tuli 581 enemmän. Lisäksi puolue piti neljänneksi suosituimman puolueen paikkaa, vain 0,4 prosentin kannatuksen päässä kolmantena olleesta keskustasta.
| Menikö oma ehdokkaasi läpi? Katso kunta- ja aluekohtaiset vaalitulokset MTV:n Tulospalvelusta! |
Lisäksi perussuomalaiset onnistuivat tuolloin viemään suurimman puolueen pystin kuudessa kunnassa.
Nämä kunnat olivat Satakunnassa sijaitseva Kankaanpää, Pirkanmaalla sijaitsevat Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Kihniö, Päijät-Hämeessä sijaitseva Orimattila ja Kymenlaaksossa sijaitseva Hamina.
Nyt vuoden 2025 vaaleissa puolueen kannatus koki selkeän syöksyn viime vaaleihin verrattuna myös näissä kuudessa kunnassa. Kihniössä lasku oli maltillisempaa ja puolue sai pidetty toiseksi suurimman puolueen paikan eikä paikkoja kadonnut kuin kaksi.
Puolue ei myöskään noussut suurimmaksi puolueeksi missään Suomen kunnassa.
Aluevaaleissa muutos pienempi
Aluevaaleissa perussuomalaisten kannatuksen lasku oli maltillisempaa.
Vuoden 2022 aluevaaleista perussuomalaisten kannatus laski 3,3 prosenttia: 11,1 prosentista 7,8 prosenttiin. Paikkojen määrä puolestaan laski 155 paikasta 106 paikkaan.
Kuitenkin vihreät ja vasemmistoliitto onnistuivat kiilata perussuomalaisten ohi myös aluevaaleissa.
Myöskään vuoden 2022 aluevaaleissa perussuomalaiset eivät olleet suurin puolue millään hyvinvointialueella, eli muutosta tämän suhteen ei nyt nähty.
Nyt vuoden 2025 aluevaaleissa suurimmat kamppailut hyvinvointialueiden suurimpien puolueiden paikoista käytiin kokoomuksen ja SDP:n välillä eteläisimmissä osissa Suomea. Niin keskusta kuin RKP onnistuivat säilyttämään suurimman puolueen pestit täsmälleen samoilla alueilla kuin viime vaaleissa.
MTV Uutisten Tulospalvelu
Mistä huono kannatus johtuu?
Perussuomalaisten huonoa kannatusta on ehditty puida jo laajalti. MTV:n vaaliasiantuntija ja valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi Huomenta Suomessa, että perussuomalaisten heikosta kannatuksesta seurannee se, että hallitusyhteistyö tulee vaikeutumaan.
Perussuomalaisten pitäisi saada kohotettua profiiliaan ja he yrittänevät saada muuta hallitusta mukaan tiettyihin itselleen tärkeisiin asioihin, kuten maahanmuuttokysymyksiin.
Lue lisää: Äänestystutkimus näyttää, minne perussuomalaisten kannatus karkasi
Puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan kommentoi puolueensa tappiota vaali-iltana sanomalla, että perussuomalaisten kannattajia eivät kiinnosta muut vaalit kuin eduskuntavaalit.
Hän perusteli tappiota lisäksi jälleen hallitusvastuulla, jonka oppositiopuolueet hänen mukaansa käyttivät hyväkseen.
– Oppositio onnistui erinomaisesti tyytymättömyyden valjastamisessa ilman vaihtoehtoa, Purra sanoi.
Kotikunnassaan Kirkkonummella kuntavaaleissa ehdolla olleen Purran oma äänisaalis putosi 764:een, kun neljä vuotta aiemmin äänisaalis oli vielä 1314.
Lue myös: Punainen aalto, keskustan kevät ja häpeätön hopea – katso puoluejohtajien puheet!
MTV Uutisten tulospalvelu
Kannatus laahasi suurissa kunnissa
Myös suurissa kunnissa perussuomalaisten kannatuksessa tapahtui selkeä muutos kuntavaalien osalta.
Helsingissä puolueen kannatus laski 4,7 prosenttia 5,5 prosenttiin ja paikkoja katosi viisi. Puolue sai pidettyä kuitenkin viidenneksi suurimman puolueen aseman laskusta huolimatta.
Vantaalla puolue tippui kolmanneksi suurimman puolueen paikalta neljänneksi suurimmaksi menettäen viisi paikkaa. Kannatus puolestaan laski 17,4 prosentista 9,7 prosenttiin.
Espoossa puolue menetti neljä paikkaa ja kannatus laski 10,6 prosentista 5,7 prosenttiin. Espoossa RKP onnistui kiilaamaan puolueen ohi neljänneksi suurimman paikalle ja perussuomalaiset tipahtivat viidenneksi suurimmaksi.
Tampereella puolue menetti kuusi paikkaa ja kannatus laski 6,6 prosenttia ja oli nyt 7,0 prosenttia.
Turussa taas paikkoja katosi vain kolme ja kannatus laski 13,1 prosentista 8,3 prosenttiin. Puolue onnistui säilyttämään myös viidenneksi suurimman puolueen paikan.
Ääniharavan paikka lähti
Perussuomalaisten romahdus tapahtui myös henkilökohtaisella tasolla. Esimerkiksi perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja, Jussi Halla-aho takoi viime kuntavaaleissa koko maan parhaan vaalituloksen saamalla Helsingissä 18 978 ääntä.
Myös tämän vuoden vaaleissa Halla-aho onnistui olemaan puolueensa ääniharava, tällä kertaa 5 864 äänellä.
Tämän vuoden vaaleissa koko maan ääniharavaksi ylsi SDP:n helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma 18 917 äänellä.