Ruokamyrkytystä on vaikea erottaa tavallisesta vatsataudista.
– Ruokamyrkytyksen oireet voivat olla aiheuttajasta riippuen monenlaisia. Yleisiä ovat vatsaoireet: pahoinvointi, ripuli, oksentelu ja mahakipu. Myös esimerkiksi kuume on yleinen oire, ylitarkastaja Elina Leinonen Eviralta kertoo.
Voi olla vaikea tietää, onko kyseessä ruokamyrkytys vai muu mahatauti.
– Esimerkiksi norovirus, joka on tavanomainen ruokamyrkytyksen aiheuttaja, leviää herkästi myös muuten kuin ruoan välityksellä ja on tautina ihan samanlainen riippumatta siitä, saako sen ruoasta vai suoraan toiselta ihmiseltä.
Erityisen vaikeaa ruokamyrkytystä on todentaa, jos sairastuneita on vain yksi.
– Jos useampi ihminen on saanut samaan aikaan saman tyyppisiä oireita, sitä voidaan selvittää mahdollisena ruokamyrkytysepidemiana. Tosin silloinkin on tietysti vielä mahdollista, että tartunnan lähde on muu kuin ruoka.
Pilaantuneen ruoan syömisestä ruokamyrkytysoireiden ilmaantumiseen voi kulua vain tunteja tai jopa viikkoja.
– Tiettyjen taudinaiheuttajien kohdalla oireet saattavat tulla ihan tuntien sisällä. Noroviruksella tyypillinen itämisaika on 12–48 tuntia, monilla bakteereilla taas useampia päiviä. Joissakin tapauksissa oireiden näkymiseen voi mennä viikkojakin.
– Sekin on mahdollista, että jokin kemiallinen aine aiheuttaa ärsytystä ja oireita heti, kun ruoka on mennyt mahaan. Tällöin oireet myös loppuvat heti, kun ruoka on tullut pois mahasta.
Kuvituskuva.
”Kotona tapahtuvat kuitataan ehkä tavallisena vatsatautina”
Eviran ruokamyrkytysepidemiarekisteriin kirjataan tietoon tulleet ja selvitetyt epidemiat, joiden välittäjäksi on todettu elintarvike tai talousvesi. Viime vuosina sinne on rekisteröity noin 40–50 ruokamyrkytysepidemiaa vuodessa.
– Todennäköisesti se edustaa vain pientä osaa kaikista ruokamyrkytyksistä. Lisäksi epäilyjä on enemmänkin, mutta rekisteriin otetaan vain ne, joiden voidaan oikeasti todeta levinneen elintarvikkeen tai talousveden välityksellä, Leinonen sanoo.
Rekisteriin kirjatut ruokamyrkytykset ovat yleisimmin peräisin ravintoloista.
– Ehkä ruokamyrkytys tulee helpommin ilmi, jos mennään ravintolaan ja sairastutaan sen jälkeen kuin jos tehdään kotikeittiössä jotakin hassua ja perheessä leviää vatsatauti. Kotona tapahtuvat ruokamyrkytykset kuitataan ehkä tavallisena vatsatautina.
Käsittelyvirheet liittyvät yleensä lämpötiloihin
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit ja virukset sekä harvinaisempina loiset ja kemialliset aineet. Niiden taustalla voi olla monenlaisia syitä.
– Jossakin tuotteessa saattaa alun perinkin olla taudinaiheuttajaa. Esimerkiksi ulkomaiset pakastemarjat suositellaan virusriskin takia kuumentamaan ennen syömistä, Leinonen sanoo.
– Joidenkin taudinaiheuttajien kohdalla ruokamyrkytys on seurausta käsittelyvirheestä. Yleisimmin virheet liittyvät lämpötiloihin. Ruoka esimerkiksi jäähdytetään liian hitaasti valmistamisen jälkeen, tai sitten sitä säilytetään väärässä lämpötilassa.
Ruokamyrkytystä epäilevän kannattaa olla puhelimitse yhteydessä oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaisiin.
– Kunnan valvontaviranomaiset yhdessä terveydenhuollon kanssa ovat se taho, joka lähtee mahdollista epidemiaa selvittämään. Toki epäilyksensä voi ilmoittaa lisäksi esimerkiksi ravintolaan, josta arvelee myrkytyksen saaneensa.
Ruokamyrkytys voi olla hengenvaarallinen
Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Eviran elintarvikehygieniayksiköstä kertoi ruokamyrkytyksen vaaroista Huomenta Suomessa heinäkuussa 2015. Samalla hän kertoi, miten esimerkiksi salaatin tai kalan pilaantumista voi estää buffet-pöydässä.
18:18
