Turvapaikanhakijat osoittivat eilen mieltään Oulussa ja yhdeksi syyksi nostettiin ruoka. Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalveluita tuottavassa Serviisissä asiaan suhtaudutaan maltillisesti.
Negatiivinen palaute ruoasta ei kuitenkaan ole hätkäyttänyt. Oulun Serviisin palvelutuotannon päällikkö Pauliina Värttö pitää asiaa ymmärrettävänä. Ruoka herättää ihmisissä tunteita ja hän suhtautuu asiaan rauhallisesti.
– Aika ajoin tulee voimakkaita reaktioita. Ruoka on meille jokapäiväinen arkinen asia, mutta se voi olla monille päivän kohokohta, sanoo Värttö.
Siinä missä keskivertosuomalainen syö mukisematta mielestään heikkotasoisen ruoka-annoksen ravintolassa, voidaan toisessa kulttuurissa antaa siitä palautetta.
– Näin se on. Ja kyllä suomalaisessa kulttuurissakin on keskusteltu ruoasta, aika ajoin kiivaastikin, kun tietty raja ylitetään. Näillä turvapaikanhakijoille jo maa on outo, niin helpommin reagoidaan, se on inhimillistä, sanoo Värttö.
Värttö kiistää, että esiin nostettua ohramannavelliä olisi tarjottu.
– Se on luultavasti ollut aamupuuro, joka ollut vellityyppistä. Ruokana meillä ei ollut sellaista lainkaan, hän sanoo.
Värtön mukaan tilanne on ollut haasteellinen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä yllätti.
– Tilanne tuli kaikille toimijoille tosi yllättävänä muutama viikko sitten. Nopealla aikataululla teimme kuitenkin turvapaikanhakijoille oman ruokalistan. Palautteen pohjalta sitä on sitten joka viikko muutettu, kertoo Värttö.
Ruokaa syödään enemmän kuin arvioitiin
Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden määrän lisäksi yllätys oli myös se, että ruokaa kuluu paljon arvioitua enemmän, mutta alun haasteiden jälkeen palvelua on parannettu. Turvapaikanhakijoille tehdään ruoaksi lihaa, kalaa, kasviksia.
– Yleensä näiden kanssa on lisukkeena ollut riisiä eri muodoissa, että se riisi on ruokavalion perusta. Jasmiiniriisiä, täysjyväriisiä ja ohrahelmeä on myös käytetty, kertoo Värttö.
Toisin kuin vastaanottokeskuksissa, hätämajoituspaikoissa turvapaikanhakijat eivät voi osallistua itse ruoanlaittoon.
– Lainsäädännön vuoksi ole mahdollista. Olen itse ollut vastaanottokeskuksessa töissä Ruukissa ja tiedän sen, että siellä turvapaikanhakijat valmistavat itse ruoan, mutta näissä hätämajoitusyksiköissä Oulussa se ei ole mahdollista. Silloinhan he eivät myöskään voi osallistua siihen ruoan valmistamiseen, koska se tapahtuu meidän normaalitoiminnan yksiköissä se ruoan valmistus, kertoo Värttö.
Kananmunat ja riisipuuro maistuvat
Oulussa hätämajoituksiin ruokaa tehdään kolmessa eri paikassa Hintan koulukeittiöllä, josta ruoka toimitetaan Hiukkavaaraan, Oulunsuun keittiössä, jossa ruokailee Kastellin hätämajoittujia ja Hiirosen monitoimikeittiössä, josta ruoka lähtee Vallinkorvaan. Ruokaa tehdään noin 700 turvapaikanhakijalle.
Turvapaikanhakijoille tarjotaan majoitusyksiköissä kolmesta neljään ateriaa. Aamupuurosta on pääsosin luovuttu, koska se ei turvapaikanhakijoille maistu. Riisipuuro on sen sijaan ollut myönteinen yllätys.
– Riisipuuro on maistunut, jauhelihapihvit ja kananmunat ovat suosittuja. Jotkut ovat syöneet jopa 8-10 kananmunaa ja kahdeksan jauhelihapihviä, kertoo Värttö selvästi tyytyväisenä.