Vanhimmat kalloista ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Pirkanmaan Pälkäneeltä 1870-luvulla Ruotsiin viedyt pääkallot haudataan tänään takaisin Pälkäneen Rauniokirkon kirkkomaahan. Hautausta edeltävän rukoushetken toimittavat piispa Matti Repo ja Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen. Puheen pitää tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.).
Pälkäneen kunnan tiedotteen mukaan pääkallot lasketaan yhteishautaan ristinmuotoisissa arkuissa. Kutsuvieraiden lisäksi myös paikalliset voivat Kemppaisen mukaan saapua seuraamaan tilaisuutta sekä osallistua haudan peittämiseen. Monilla hautaan laskettavista voi Kemppaisen arveluiden mukaan olla edelleen jopa jälkeläisiä Pälkäneellä.
Lue myös: Yhden kallon tarina: Maantierosvo Anders palaa hautaan lähes 200 vuoden jälkeen
Kyseiset pääkallot kulkeutuivat Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten vuonna 1873, jolloin rotututkijoiden ryhmä vei pääkalloja Suomesta yhteensä 82. Ryhmä kaivoi pääkalloja neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, yhteensä 45. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden pääkallojen luovuttamisesta takaisin Suomeen huhtikuussa. Kallot saapuivat Suomeen elokuun lopussa.
8:01
Katso videoraportti: Tältä kauan odotetut suomalaiskallot näyttävät.