Yli 150 vuotta vanhat kallot palasivat Suomeen. Myös Suomesta on palautettu Ruotsiin rotututkimuksiin käytettyjä kalloja.
Ruotsiin 1800-luvun lopulla viedyt vanhat suomalaiskallot ovat palanneet Suomeen. Kalloista valtaosa oli kulkeutunut Ruotsiin Karoliinisen instituutin kokoelmiin rotututkijoiden haudankaivumatkalta 1870-luvulla.
Suomen valtio vastaanotti kallot Pirkanmaalla Pälkäneellä tiistaina iltapäivällä. 82 pääkalloa kotiutettiin Pälkäneen kirkkoon yhden aikoihin.
– Se oli aika juhlallinen tilaisuus kirkon rappusilla, sanoo kirkkoherra Jari Kemppainen.
Kallot saapuivat Helsinkiin ensin laivan kyydissä. Tämän jälkeen ne tuotiin Kemppaisen mukaan kirkon pihaan kuorma-autolla ja kannettiin laatikoissa sisään.
Kallojen tutkiminen ja dna:n ottaminen alkoivat Kemppaisen mukaan kirkolla heti tilaisuuden jälkeen. Tamperelainen museokeskus Vapriikki ottaa kalloista näytteet. Vapriikin tutkimusten avulla kalloista voidaan selvittää esimerkiksi kuolleiden ihmisten elinaikaa, terveydentilaa ja ruokavaliota.
Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot voivat olla yli 500 vuotta vanhoja. Kallot ovat todennäköisesti peräisin 1500- tai 1600-luvuilta.
Ruotsalainen antropologi ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retzius teki kesällä 1873 tutkimusretken Suomeen voidakseen todistaa suomalaisten kuuluvan alempiarvoiseen rotuun muihin pohjoismaalaisiin verrattuna.
Epätieteellistä rotututkimusta
Ruotsalainen antropologi ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retzius teki kesällä 1873 tutkimusretken Suomeen voidakseen todistaa suomalaisten kuuluvan alempiarvoiseen rotuun muihin pohjoismaalaisiin verrattuna. Myöhemmin Karoliininen instituutti on todennut tutkimukset epäeettisiksi ja epätieteellisiksi.
Myös Suomessa on harjoitettu kyseenalaista rotututkimusta.
Suomeen 1800-luvulla viedyt 23 vanhaa pääkalloa haudattiin sunnuntaina Pajalan Akamellan hautausmaalle Pohjois-Ruotsissa. Asiasta kertoi aiemmin Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Kesällä 1878 Akamellan hautausmaalta kaivettuja pääkalloja käytettiin tornionlaaksolaisten, kveenien, lantalaisten ja saamelaisten näennäistieteellisissä rotututkimuksissa. Tutkimukset toteutti Helsingin yliopisto.
Jäänteet palautettiin Suomesta Ruotsin kirkon mukaan toissa lokakuussa, minkä jälkeen niitä säilytti Pajalan seurakunta.
Kyseessä oli Ruotsin kirkon mukaan ensimmäinen kerta, kun vainajien jäännösten palauttaminen koski meänkielistä väestöä.
Jäänteet haudan lepoon syyskuussa
Pälkäneellä valmistellaan juhlallisuuksia jäänteiden palautuksen kunniaksi. Juhlallisuudet on tarkoitus järjestää syyskuun alkupuolella. Pälkäneeltä kaivetut kallot on tuolloin tarkoitus siunata ja haudata Pälkäneen rauniokirkolle.
– Pohdinnassa on vielä, millaiset arkut jäänteille tehdään. Paikallisten on kuitenkin tarkoitus valmistaa ne, kirkkoherra Jari Kemppainen kertoo.
Tilaisuuteen osallistuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja piispa Matti Repo.
Ruotsalaisryhmä kaivoi pääkalloja Suomesta neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden kallojen luovuttamisesta Suomeen huhtikuussa.