Ruotsissa ollaan varsin varovaisia rikoksista epäiltyjen etnisen taustan raportoinnissa. Suomen kaltaista näkyvää keskustelua turvapaikanhakijoihin liitetyistä rikosepäilyistä ei ole nähty.
Suomessa poliisihallitus kertoi eilen, että arviolta kymmenessä raiskaustapauksessa tekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa.
Terrorismiepäillyn taustoista kerrottiin
– Aiemmin tässä kuussa etninen tausta nousi näkyvästi esille paljon julkisuutta saaneen Ruotsin terrorismitutkinnan yhteydessä.
– Reilu parikymppinen mies ehti olla pidätettynä ja epäiltynä terrorismin valmistelusta, mutta sittemmin hänet vapautettiin. Mies ei enää ole epäiltynä ja esitutkinta tapauksesta on lopetettu.
– Tapaus on osaltaan herättänyt keskustelua median vastuusta. Media raportoi myös vahvistamattomia tietoja epäillyn taustasta varsin nopeasti ja laajasti.
Ruotsiin on viime vuosina tullut suuri joukko maahanmuuttajia, mutta heihin liitetyistä rikosepäilystä on ollut usein varsin vähän julkista keskustelua – ainakaan sellaista, että etnistä taustaa olisi erityisemmin tuotu esiin.
Yhtenä syynä ruotsalaisten varovaisuuteen asiassa on ollut huoli siitä, että rikosepäilyjen ja etnisen taustan yhdistäminen leimaisi myös sitä maahanmuuttajien enemmistöä, joka ei ole syyllistynyt rikoksiin.
Ruotsin poliisin viestinnästä kerrotaan MTV:lle, että turvapaikanhakijoihin liitetyt rikosepäilyt eivät toistaiseksi ole nousseet erityisemmin agendalle. Viestinnän mukaan mediakaan ei ole juuri tiedustellut poliisilta asiasta.
Suhteellinen osuus suurempi
Ruotsissa ei tehdä säännöllistä tilastointia rikoksista epäiltyjen syntymämaasta, etnisestä taustasta tai vastaavista tekijöistä, kerrotaan tilastoinnista vastaavasta Rikostenehkäisyneuvostosta (Brå).
Neuvoston raportti vuodelta 2005 osoittaa, että ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista epäillyistä on suhteellisesti suurempi kuin täysin ruotsalaistaustaisten.
Raportin mukaan ulkomailla syntyneiden ryhmässä rikosepäilyn riski oli keskimäärin 2,5-kertainen ja maahanmuuttajien lapsilla eli toisella polvella 1,6-kertainen.
Kriminologian professorin mukaan yliedustusta selittävät ihmisten elinolosuhteet.
– Pääselitys korkeammalle rekisteröidylle rikollisuudelle ovat sosioekonomiset syyt kasvuympäristössä: Ruotsissa maahanmuuttajat elävät vaikeammissa olosuhteissa kuin ruotsalaistaustaiset, arvioi professori Jerzy Sarnecki Tukholman yliopistosta.
Sosioekonomisilla syillä hän tarkoittaa muun muassa eroja koulutuksessa, työttömyydessä ja tulotasossa.
Rekisteröinti herättää tunteita
Vaikka Ruotsin julkisessa keskustelussa epäiltyjen etnisestä taustasta puhutaan vähemmän, nousee kysymys esiin verkon keskustelupalstoilla ja ihmisten välisissä keskusteluissa.
Politiikan kentällä aiheessa ovat profiloituneet lähinnä ruotsidemokraatit. Puolueen valtiopäiväedustaja Kent Ekeroth ehdotti noin vuosi sitten, että tiedot ruotsalaisvankien vanhempien kansalaisuuksista eli etnisestä taustasta pitäisi rekisteröidä. Aiheesta nousi kiivas keskustelu.
”Etninen rekisteröinti vie ajatukset takaisin 1930-luvulle. Ruotsidemokraatit yrittävät liittää etnisen taustan ja rikollisuuden yhteen, sen sijaan, että nähtäisiin, miten sosioekonomiset tekijät vaikuttavat asiaan”, kritisoi ympäristöpuolueen Maria Ferm Svenska Dagbladet -lehdelle tuolloin.
Monet etnisen taustan rekisteröintiä vastustavista ovat muistuttaneet, että myös maahanmuuttajat voivat olla rikosten uhreja sekä joutua kohtamaan rasistista käytöstä.