Ruotsin tällä hetkellä menestyneimpien kirjailijoiden joukkoon kuuluva Emelie Schepp on muutamassa vuodessa noussut autotallissa toimineesta itsejulkaisijasta rikoskirjallisuuden kuningattareksi.
VIDEO: Emelie Schepp paljastaa vinkkinsä hyvän dekkarin kirjoittamiseen
Vuonna 2014 ruotsalainen Emelie Schepp toteutti unelmansa, jota varten hän oli työskennellyt puolen vuoden ajan öisin kellarissaan: hän piteli käsissään painosta ensimmäisestä kirjastaan Ikuisesti merkitty.
Nyt, miljoona myytyä kirjaa myöhemmin 38-vuotias Schepp on yksi alansa kuumimmista nimistä. Hänet on palkittu kahdesti Ruotsin parhaana dekkaristina.
Matka kellarista rikoskirjallisuuden huipulle oli pitkä ja kivinen. Schepp taisteli pitkään saadakseen esikoisteoksensa julkaistua. Kun kustantamot eivät kiinnostuneet hänen tarinastaan, Schepp otti ohjat omiin käsiinsä ja julkaisi kirjansa itse.
Emelie Schepp kirjoitti ensimmäistä kirjaansa öisin töidensä jälkeen.
– Olin todella omistautunut sille. Olen ylpeä siitä, että voin näyttää lapsilleni, että jos todella uskot johonkin, voit menestyä siinä.
Vahva, erikoinen naishahmo
Scheppin dekkarisarjan päähenkilö on syyttäjä Jana Berzelius, joka uppoutuu työssään erilaisten raakojen rikosten tutkintaan, mutta myös omaan itseensä ja menneisyyteensä. Schepp kertoo, että on maailmalla matkustaessaan käynyt paljon erilaisia, mielenkiintoisia keskusteluita luomastaan vahvasta naishahmosta.
LUE MYÖS: Ruotsalainen dekkaritähti avioitui – 12 vuotta nuoremman aviomiehen aikeita epäiltiin
– Meille läntisellä pallonpuoliskolla asuville naisille se on normaalia, mutta muualla maailmassa asuville se ei välttämättä ole. Ranskassa esimerkiksi minulle kerrottiin, että tottakai kirjoitat vahvasta naishahmosta, koska olet kotoisin Ruotsista. Se oli mielestäni erikoinen kommentti.
Scheppin kirjoissa käsitellään paljon muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kirjailija kertoo taustatyön olevan kirjailijalle kaiken a ja o.
– Google on hieno ystävä. Surullisinta on, että todellisuus on usein paljon pahempaa, kuin fiktio. Mielestäni elämme erittäin surullisessa maailmassa. Yritän löytää aiheita, jotka ovat tärkeitä minulle, mutta luulen niiden olevan tärkeitä myös lukijoille.
Emelie Schepp on tarkka kirjoissaan esittämistä faktoista.
Taustatyötä tehdessään Schepp kertoo kääntyvänsä usein myös ystäviensä puoleen. Hänen lähipiiristään löytyy muun muassa poliisipariskunta, joka lukee ja tarkistaa kaiken, mitä hän kirjoittaa poliisin työhön liittyen.
Schepp kertoo olevansa erittäin tarkka faktojensa paikkansapitävyyden suhteen. Rikoskirjaa kirjoittaessa asioista on toisinaan kuitenkin haastavaa tehdä luotettavia.
– Kaikki on mahdollista, kun kyseessä on ihmisiä. Ihmiset tekevät virheitä ja minulle on tärkeää, että viihdytän lukijoitani. Vaikka olenkin tarkka siitä, että faktat pysyvät oikeina.
Unelma kirjoittamisesta
Ennen uraansa kirjailijana Schepp työskenteli aviomiehensä Henrik Scheppin markkinointifirmassa, tehden graafista suunnittelua sekä lyhyiden tekstien kirjoittamista. Nuorena, ennen miehensä tapaamista, Schepp oli ollut aikeissa kouluttautua toimittajaksi. Luova nainen oli aina rakastanut kirjoittamista.
– Lapsena minulla oli varmaan unelma siitä, että haluan kirjoittaa, mutten tiennyt siitä kunnes vasta aikuisena.
Kirjojensa myötä Scheppistä on tullut kotimaassaan kuuluisuus, joka tunnetaan kovasta työmoraalistaan ja tuotteliasuudestaan.
Rikoskirjailija on suhtautunut kuuluisuuteen positiivisesti.
Schepp kertoo suhtautuneensa aluksi kuuluisuuteen hyvin. Hän on ollut aina sitoutunut tapaamaan lukijoitaan ja keskustelee kirjoistaan mielellään. Toisinaan aiheesta halukkaita keskustelijoita ilmaantuu myös silloin, kun kirjailija haluaisi olla omassa rauhassaan.
LUE MYÖS: Kohusarjan luonut Jo Nesbø: Ideaani pidettiin kaukaa haettuna
– Nyt en voi mennä ostamaan appelsiineja kaupasta, koska joku haluaa puhua kirjastani. Jos menen ruokakauppaan, joku haluaa puhua kanssani hahmoistani. Siinä vaiheessa tunsin pienen keikahduksen asiassa. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen niin kauan, kun ihmiset ovat iloisia eivätkä hauku minua.
Schepp saa urallaan paljon voimaa kahdesta lapsestaan, 12-vuotiaasta Filippasta ja 10-vuotiaasta Philipistä. Kirjailija kertoo lastensa suhtautuneen äitinsä kuuluisuuteen ja menestykseen ylpeydellä, mutta asialla on ollut myös hintansa.
– Olemme olleet lastemme luota pois paljon ja he eivät aina tunne, että heidän sukunimensä on heille positiivinen asia. Kuuluisana oleminen pikkukaupungissa ei aina ole hyvä asia, vaikka he eivät ole koskaan kokeneet kiusaamista tai haukkumista. He eivät kuitenkaan ole valinneet sitä, me olemme.
Tarinat ovat mukana kaikkialla
Kirjailijan työ on nykyään ajoittain hyvinkin raadollista, sillä kirjan kirjoittamisen lisäksi kirjailija on jatkuvasti pystyttävä toimimaan lukemattomilla muilla osa-alueilla. Schepp kiertää ympäri maailmaa muun muassa promoamassa uutta teostaan, osallistumassa paneelikeskusteluihin, pitämässä luentoja.
Lisäksi hänen on näytettävä jatkuvasti kustantamolleen sekä lukijoilleen, että hän kehittyy kirjailijana. Tämän johdosta Jana Berzelius ja hänen tarinoidensa juonikuviot eivät koskaan poistu Scheppin päästä.
Emelie Scheppin luomat hahmot eivät koskaan poistu naisen päästä.
– Elän hahmojeni kanssa koko ajan, 24/7. Keskustelemme niistä myös usein aviomieheni kanssa. Mietin hänen kanssaan, kuinka ihmisiä tapetaan. Meillä on todella mielenkiintoisia keskusteluja, ja joskus uppoudumme täysin omaan kuplaamme. Jos olemme vaikka lenkillä, ihmiset saattavat kuulla meidän sanovan esimerkiksi "Hitto, minun pitäisi kuristaa tuo nainen".
"Tunnen paineita päivittäin"
Vaikka Schepp kertoo pystyvänsä kirjoittamaan erittäin monta tuntia yhdeltä istumalta, aivojen on välillä levättävä. Kun työnteko venyy liian pitkäksi, aviomies käy muistuttamassa murhien maailmaan uppoutunutta kirjailijaa levosta ja ruuasta.
– Tunnen paineita päivittäin. Mutta paine on hyvästä, se pakottaa minut olemaan valppaana, se parantaa kirjoittamistani koko ajan. Teen kovasti töitä pysyäkseni Ruotsin parhaiden kirjailijoiden joukossa.
Vaikka kirjailija on saavuttanut muutaman vuoden aikana erittäin paljon, haaveille on vielä sijaa. Schepp kertoo unelmoivansa siitä, että hän saisi nähdä Jana Berzeliuksen vielä jonain päivänä valkokankaalla.
– Se olisi mahtavaa. Ristin sormeni, että se tulisi olemaan totta joskus.