Turkin parlamentin äänestystä Suomen Nato-jäsenyydestä on odotettu tänään kuumeisesti.
Illalla puoli kahdeksaan mennessä äänestystä ei kuitenkaan ollut vielä tapahtunut. Parlamentti on käsitellyt iltapäivästä alkaneessa istunnossaan muita asioita.
Tiedot käsittelyn aikataulusta ovat vaihdelleet eri lähteiden perusteella pitkin päivää. Odotuksissa kuitenkin on, että ratifiointiäänestys voitaisiin saada hoidettua vielä illan aikana.
Lue myös: Olisiko Suomen Nato-tie tyssännyt, jos Venäjä olisi marssinut Kiovaan? "Kävi hieman mäihä"
Kansanedustajien aikatauluihin on vaikuttanut se, että meneillään olevan islamilaisen ramadan-kuukauden takia paastoavat kansanedustajat joutuivat käymään päivän paaston päättävällä aterialla ja he keskeyttivät istunnon tunniksi. Jatkumisajaksi ilmoitettiin kello 20.10. Ramadan-kuukauden aikana paastoajat syövät ja juovat ensimmäisen kerran koko päivänä vasta auringonlaskun aikaan.
Esimerkiksi Turkin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Akif Cagatay Kilic kertoi Ilta-Sanomille, että Suomen Nato-asiasta keskusteltaisiin kello 20:n jälkeen.
Jo aiemmin STT:lle puhunut parlamenttilähde uskoi, että parlamentti ehtisi äänestää ratifioinnista vielä tämän päivän aikana ja luultavasti ilta-aikaan.
Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi on merkitty Turkin parlamentin päiväohjelmassa kolmanneksi käsiteltävänä olevaksi aiheeksi yli sadan asian listassa. Turkin parlamentilta on odotettu selvää myönteistä päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti toissa viikolla Turkin hyväksyvän Suomen jäsenyyden, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili hänen luonaan pääkaupungissa Ankarassa. Kyllä-ääntä odotetaan Erdoganin johtaman AK-valtapuolueen (AKP) kansanedustajilta, AKP:n liittolaisen turkkilaisnationalistipuolue MHP:n kansanedustajilta sekä valtaosalta opposition edustajista.
Turkin parlamentin epätavallisen pitkä asialista ja kiireiset käsittelyt johtuvat lähestyvistä parlamentti- ja presidentinvaaleista. Erdoganin ja AKP:n valtakauden jatkumisen kannalta ratkaisevan tärkeät vaalit järjestetään 14. toukokuuta.
Lue myös: Ruotsin valtiopäivät hyväksyi selvin numeroin maan liittymisen Natoon – jäsenyyden toteutumisen aikataulusta ei vielä varmuutta
Päätös etenee vielä Erdoganin pöydälle hyväksyttäväksi
Turkin parlamentin tämänpäiväinen mahdollinen päätös etenee vielä presidentti Erdoganin pöydälle hyväksyttäväksi. Erdogan on halunnut Suomen jäsenyyden ratifioitavan ennen Turkin ratkaisevia vaaleja.
Hän on kuitenkin toistanut useamman kerran, ettei Turkki ole valmis hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska Ruotsi ei Turkin mielestä ole täyttänyt velvoitteitaan joista Turkki, Suomi ja Ruotsi sopivat viime vuonna.
Sen sijaan Turkki antoi tammikuussa ymmärtää, ettei Suomen kanssa ollut "ongelmia", ja kehotti Suomen ja Ruotsin erottamaan jäsenyysprosessinsa toisistaan jotta Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon.
Ruotsia Turkki on syyttänyt liian lepsusta suhtautumisesta Turkin terrorismihuoliin ja viestittänyt odottavansa ainakin kesäkuun alkuun, jolloin Ruotsin uusi terrorisminvastainen laki tulee voimaan.
Lue myös: Risto E.J. Penttilä: Suomi on Natossa kolmen viikon sisällä – milloin 5. artikla astuu voimaan?
Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi, viitaten aseellisen kurdijärjestö PKK:n sekä saarnaajaimaami Fethullah Gülenin verkoston jäseniin Ruotsissa.
Vuonna 1952 Natoon liittynyt Turkki on ollut viimeinen jäsenmaa, joka ei vielä hyväksynyt Suomea jäseneksi.
Unkari ratifioi vastikään Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin. Unkarin hallituksen mukaan Ruotsi on muun muassa jatkuvasti horjuttanut maiden suhteita sekä esiintynyt "moraalisesti ylempänä" ja epäkunnioittavasti Unkaria kohtaan.
Ruotsissa toivotaan kuitenkin pääsyä Naton jäseneksi ennen Vilnan huippukokousta heinäkuussa, ja myös Niinistö sanoi tapaamisessaan Erdoganin kanssa toivovansa Ruotsin pikaista hyväksymistä.
Ei tarkkaa tietoa siitä, koska Suomesta tulee Naton jäsen
Eilisessä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa presidentti Niinistö ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, milloin Suomi lopullisesti on Naton jäsen.
Kun kaikki maat ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen jäseneksi, minkä jälkeen Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa.