Ruotsalainen Charlotte Kalla on maastohiihdon huippunimien kummajainen: loisteliasta voittoa voi seurata romahdus huonon kisataktiikan takia. Tästä saatiin tuorein todiste Toblachissa viime viikolla.
MAINOS
Hiihtolajien maailmancupit
C Morella!Tour de Ski 30. joulukuuta – 7. tammikuuta! Miehillä ja naisilla seitsemän kilpailua yhdeksään päivään.
Tilaa C More ja aloita katselu vaikka heti.
Kalla otti kauden kolmannen voittonsa 10 kilometrin vapaan väliaikalähdössä lauantaina. Sunnuntain 10 kilometrin perinteisen takaa-ajoon lähdettiin lauantain eroilla, joten Kalla säntäsi ladulle viiden takaa tulleen norjalaisen jahdattavaksi.
Lopputulos ei mairitellut ruotsalaistähteä. Kalla kangistui kovaan alkuvauhtiinsa (video yllä) ja jäi kuudenneksi, 42 sekunnin päähän kisan voittaneesta Norjan Marit Björgenistä. Kalla hävisi hiihtoajoissa Björgenille peräti minuutin ja viisi sekuntia.
Niin kokenut ja menestynyt hiihtäjä kuin Kalla onkin, raju alkuvauhti on kostautunut hänelle lukuisia kertoja vuosien saatossa. C Moren asiantuntija Jari Isometsä tietää syyn tähän.
– Urheilijoissa on eroja. Esimerkiksi (Norjan Johannes Hösflot) Kläbo teki miesten kisassa ihan mielettömän lähdön, kesti sen ja voitti (video alla). Kallalla on puolestaan sellainen lihastyyppi, ettei hän kestä hirvittävää maitohappokuormaa alussa. Hän pärjää yleensä paremmin kisoissa, joissa hän saa määrätä itse lähtövauhtinsa. Nythän sen määrittelivät takaa tulleet norjalaiset, Isometsä taustoittaa.
1:28
– Niissä kisoissa, joissa Kallan pitää aloittaa todella kovaa, hän poikkeuksetta katkeaa. Hän on ottanut voittoja alkukaudella, eli hän on ehdottomassa huippukunnossa. Silti hän katkeaa näihin koviin alkuvauhteihin.
Isometsä on varma, ettei kaksinkertainen olympia- ja MM-voittaja tiedosta ongelmaansa, sillä eihän Kalla varmasti halua toistaa samaa virhettä tietoisesti.
– Kyllä se tilanne on se, että urheilijan itseluottamus on maailmancupin johtajan keltaisessa liivissä sitä luokkaa, että "minä kestän mitä vain". Ei se elimistö siitä miksikään muutu, se on ollut samanlainen aina. Voisi tietysti luulla, että hän ottaa opikseen, mutta vuodesta toiseen ladulla tulee sama virhe.
Miksei antanut norjalaisten vetää?
Sen sijaan, että Kalla yritti väkisin pitää norjalaiset takanaan, hän olisi voinut säästellä voimiaan norjalaisten peesissä.
– Hän olisi voinut hiihtää kilometrin kovaa ja todeta, että ne (norjalaiset) tulevat. Olisi sen jälkeen hiljentänyt vauhdin, odottanut porukan rinnalle ja hypännyt peesiin. Niin hän olisi voinut hyvävoimaisena taistella palkintopallisijasta. Nyt takki oli jo tyhjä siinä vaiheessa, kun porukka tuli kantaan.
– Taktista pelisilmää pitää olla, varsinkin yhteislähtökisoissa. Kläbö osoitti sitä parhaiten sunnuntain kisoissa, Kalla näytti puolestaan huonointa pelisilmää, Isometsä summaa.
Kalla ei puhunut kisan jälkeen liian kovasta alkuvauhdista. Sukset saivat sen sijaan haukkuja.
– En ollut tyytyväinen suksiin alamäissä enkä ylämäissä. Jouduin keskittymään niihin liikaa, ja se vei energiaa ensimmäisellä lenkillä. En pystynyt painamaan suksea niin kuin olisin halunnut, Kalla selvitti.
Isometsä otti kiinni tästä jo C Moren lähetyksessä.
– Hän tarvitsee aina erinomaisen pidon. Hän ei osaa hiihtää lipsuvalla suksella ollenkaan, asiantuntija selvitti.
Oli suksessa vikaa tai ei, loistavakaan väline ei olisi todennäköisesti auttanut Kallaa norjalaisten puristuksessa toisella vitosen lenkillä. Sen verran hurjilla kierroksilla hän lähti matkaan, ja norjalaiset tekivät puolestaan järkevää yhteistyötä.
Ensi viikolla alkavalla Tour de Skillä Kallaa ei nähdä, sillä ruotsalaistähti on päättänyt keskittyä täysin helmikuun olympialaisiin.
2:23
