Isometsältä suoraa tekstiä suomalaishiihtäjästä: Peli on vihellettävä poikki – "Päättyi katastrofiin"

Kyllönen oli sunnuntaina Lillehammerin maailmancupin viestissä Suomen naisten heikoin lenkki. Kerttu Niskanen toi Suomen toiseen vaihtoon kärjessä, mutta Kyllönen putosi vapaan osuudella neljänneksi. Suomen ero kolmossijaan oli 23 sekunnin luokkaa, kun Krista Pärmäkoski lähti päätösosuudelle, ja palkintosijataistelu oli käytännössä menetetty. Suomi tuli lopulta neljänneksi.

LUE MYÖS: Iivo Niskanen tuomitsi kilpakumppaniensa tempun – Jari Isometsä nostaa kissan pöydälle

Kyllösen kauden paras henkilökohtainen maailmancup-sijoitus on 24:s tila Rukan sprintissä. Lillehammerin 7,5+7,5 kilometrin yhdistelmäkisassa hän sivakoi lauantaina 26:nneksi jäätyään huimat 3.40 minuuttia kisan voittaneelle Norjan Therese Johaugille.

Kyllönen poti viime viikolla flunssaa. Isometsä arvioi, ettei Kyllönen ollut myöskään palautunut sunnuntaiksi lauantain kisasta.

– Alkuvauhti oli ihan selkeästi liian kova tämänhetkiseen tilanteeseen nähden. Loppua kohti tuli sen myötä ekstrajäämistä, Isometsä arvioi.

Kyllönen lähti sivakoimaan osuuttaan piikkipaikalta, 6,8 sekuntia ennen Norjan Johaugia. 15 sekunnin sisään mahtuivat Venäjä ja Ruotsi.

– Kyllä Anne alussa tavallaan malttoikin. Norja ei ollut meidän päävastustajamme viestissä, ja Anne tuskin lähti hiihtämään Johaugia vastaan millään mielellä. Enempikin sen mukaan, missä Ruotsi ja USA tulevat. Urheilijan kannalta nuo ovat vähän hankalia paikkoja, kun joudut pikkuisen keulassa lähtemään ja siihen lisätään oma epävarma olo kunnosta.

– Ei haluaisi antaa muiden saada ilmaiseksikaan kiinni, mutta pitäisi kuitenkin yrittää lähteä pienellä riskillä matkaan. Toki hänellä oli hyvä etumatka.

Kyllönen hävisi Johaugille viiden kilometrin osuudellaan peräti 1.27 minuuttia.

– Se oli Annelta jopa huonompi hiihto kuin mikä hänen kuntotasonsa tällä hetkellä on. Se ei alkanut onnellisten tähtien alla, ja se päättyi katastrofiin, Isometsä sanoo suoraan.

"Sohvalla kun istuu vanhana hiihtäjänä"

Isometsä ehdottaa Kyllöselle tässä kohtaa peliliikkeitä.

– Kun Annen tasoisella hiihtäjällä on huonot suoritukset takana niin Rukalla kuin Lillehammerissa, kannattaa miettiä, onko järkeä hakata päätä seinään ja lähteä kaikkiin kisoihin. 

– Jos ajatellaan vaikka Kerttua viime vuonna, hänen ongelmansa olivat vähän toisenlaisia (ylikuormitustila), mutta ongelmia kuitenkin. Vihellettiin peli poikki, harjoiteltiin reilusti ja oltiin pois kisoista. Cognessa tuli maailmancupin voitto ja hän pääsi taas hyvään kuntoon. Se on ollut tätä ennenkin useampien hiihtäjien kohdalla. Kun tulee ongelmia, jotka jatkuvat viikosta toiseen, ne eivät ratkea kilpailemalla.

Kyllösen kohdalla kun ei ole kyse pienestä hienosäädöstä.

– Joskus sattuu huonoja päiviä, sukset menevät vähän pieleen ja tällaisia asioita. Ei se mitään, jos hiihdät yhtenä viikonloppuna 10 tai 15 sekuntia huonommin, mutta on eri asia, jos viikosta toiseen suoritat noin paljon huonommin. Lauantaina hän jäi neljä minuuttia kärkeen. Urheilija tietysti tekee valmentajansa kanssa päätökset, mutta sohvalla kun istuu vanhana hiihtäjänä, tulee vain mieleen, etten muista kovinkaan montaa kertaa, että syvästä montusta olisi kilpailemalla noustu.

"Kertulta kauden terävintä menoa"

Suomen naiset tarjosivat sunnuntaina kuitenkin myös ilonaiheita. Valopilkkuja naisten viestissä olivat perinteisen osuudet sivakoineet Johanna Matintalo ja Kerttu Niskanen. Suomi tuli kärjessä jo ensimmäiseen vaihtoon Matintalon osuudelta, jolloin rinnalla oli Norja.

– Matintalo hiihti jotakuinkin sen, mitä lauantain perusteella pystyi arvioimaankin. Tuollaisessa lumisadekelissä keulassa – varsinkin ekalla osuudella ennen kuin sitä latua vähän hiihdetään – oli arvattavissa, että porukka tulee aika lailla yhdessä vaihtoon. Tyylikästä, varmaa hiihtämistä. Hän oli varmaan saanut valmennusjohdolta käskyn, että tule keulaporukassa, Isometsä ruotii.

– Se oli sen näköistä hiihtoa, että ei lähtenyt itse yrittämään mitään, eikä ollut mitään syytäkään. Hyvä, tasapainoinen suoritus.

Kerttu Niskanen onnistui mainitusti jätättämäänkin muita joukkueita kannoiltaan. Isometsän papereissa Niskasen meno oli jopa odotettua terävämpää.

– Se oli Kertulta minusta kauden terävintä menoa, varmaan kauden paras hiihto tähän asti. Toisella osuudella oli kuitenkin hyvät hiihtäjät (Norjan Astrid Uhrenholdt) Jacobsen, (Ruotsin Elina) Rönnlund ja (Venäjän Natalia) Neprjajeva, ja (Yhdysvaltain) Sadie Bjornsen tuli takaa. Hän pystyi tuollaiset hiihtäjät karistamaan kannoiltaan. Silmämääräisesti näki, että oli ensimmäistä kertaa iskua eikä ollut sellaista matkavauhtia se hiihtäminen. Lupauksia antavan näköistä hiihtämistä, Isometsä niputtaa.