Jos Turkki ja Unkari pitkittävät Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimista, voi tämä olla Ruotsille turvallisuusuhka, arvioi Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén Ruotsin radio SR:ssä.
Lyhyellä aikavälillä seuraukset maan turvallisuudelle eivät Bydénin mukaan olisi huomattavia. Jos Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioiminen venyisi vuosilla, olisi tilanne Bydénin mukaan monimutkaisempi, sillä se erottaisi Ruotsin Suomesta puolustussuunnittelussa.
– Jos kyseessä olisi pidempi ajanjakso, puhuttaisiin vuosista, niin en peittele sitä, että se olisi monimutkaisempaa, Bydén kommentoi radion aamuohjelmassa.
Jos Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon huomattavasti ennen Ruotsia, näkyisi maiden puolustussuunnittelun eriytyminen Bydénin mukaan muun muassa siinä, ettei Ruotsi pääsisi osallistumaan Naton operatiivisten suunnitelmien tekemiseen.
– Siihen emme voi osallistua kumppanimaana, Bydén sanoi.
Turkki ilmoitti tällä viikolla, että se on valmis ratifioimaan Suomen jäsenyyden. Unkarin on puolestaan tarkoitus äänestää Suomen jäsenyydestä 27. maaliskuuta.
Kumpikaan maa ei ole kuitenkaan ilmoittanut, milloin ne voisivat ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Lue myös: Niinistö Ylellä Suomen Nato-jäsenyyden aikataulusta: Pääsiäisen nurkilla ollaan viisaampia
Ulkoministerit keskustelivat puhelimessa
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on keskustellut puhelimessa Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin kanssa. Haavisto kuvailee keskustelua hyväksi ulkoministeriön tviitissä.
Haavisto sanoo, että he työskentelevät yhdessä sen eteen, että Ruotsi ja Suomi voisivat molemmat olla Naton jäsenmaita ennen Vilnan huippukokousta.
Turkki ilmoitti tällä viikolla, että se on valmis ratifioimaan Suomen jäsenyyden. Unkarin on puolestaan tarkoitus äänestää Suomen jäsenyydestä 27. maaliskuuta.
Kumpikaan maa ei ole kuitenkaan ilmoittanut, milloin ne voisivat ratifoida Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Lue myös: Yhdysvallat kehottaa Turkkia etenemään Nato-päätöksessä myös Ruotsin kohdalla
0:30