MTV:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asuintiheys tuskin on merkittävä tekijä Suomen, Ruotsin ja Norjan tautitilanteiden eroissa.
Ruotsin pääepidemologi Anders Tegnell sanoi torstaina maan yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa, että Suomi ja Norja ovat epätavallisia maita Euroopan näkökulmasta katsottuna.
– Mutta miksi meillä on tällainen ero, sitä emme oikein tiedä. Joitakin selkeitä eroja on esimerkiksi asukastiheydessä, Tegnell totesi.
Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro konsulttiyritys MDI:stä sanoo itsekin hieman yllättyneensä Tegnellin kommenteista.
– Jos tarkastellaan Suomea ja Ruotsia väestöntiheyden perusteella, erot ovat todella vähäiset.
Aron mukaan koko Suomen väestöntiheys on 18 ihmistä neliökilometrillä, ja Ruotsissa 21,5. Erot eivät siis ole suuria. Norjassa väestötiheys on Suomeakin pienempi.
On totta, että alueellisia eroja löytyy, ja esimerkiksi Tukholma on huomattavasti Helsinkiä tiiviimpi. Lisäksi kaupungistuminen on Ruotsissa pidemmällä, eli länsinaapurissa on enemmän tiheämmin asuttuja kaupunkeja.
Kuitenkin eurooppalaisessa mittakaavassa Ruotsi on lähes yhtä harvaan asuttu maa kuin itä- ja länsinaapurinsakin.
Syrjäinen sijainti suojaa Suomea ja Norjaa
Myöskään Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo ei usko, että väestötiheys olisi selittävä tekijä Pohjoismaiden eroille, koska maat ovat kuitenkin tiheydeltään lähellä toisiaan.
Aivelon mukaan Suomen ja Ruotsin syrjäinen sijainti sen sijaan voi auttaa, koska maiden läpi ei matkusteta niin paljoa ja tautitapauksia tulee ulkomailta vähemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
– Tavallaan tämä Euroopan laidalla oleminen monella tavalla helpottaa sitä hallintaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lokakuussa Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaduilla ei juurikaan näkynyt maskeja.
Kuitenkin merkittävimpänä tekijänä Aivelo pitää sitä, mitä terveysviranomaiset ja poliitikot ovat ohjeistaneet ja miten epidemian leviämiseen vastattiin. Suomen ja Norjan toimet taudin leviämisen ehkäisemiseksi olivat huomattavasti Ruotsia nopeammat.
Tilannetta on sitä vaikeampi hallita, mitä enemmän tartuntoja tulee.
– Kyllä se Ruotsin löysempi linja rajoitusten suhteen on varmaan se, mikä on alkutilanteen jälkeen ohjannut heidän suuntaansa.
Tegnell itse ei tuonut rajoitustoimia sen suuremmin esiin haastattelussa, vaikka onkin saanut paljon kritiikkiä etenkin kevään toimista – tai enemmänkin niiden puutteesta.
"Suomi ei ole uniikki"
Suomi ei Aivelon mukaan ole epätavallinen maa, mitä tulee koronan torjuntaan. Hänen mielestään maat voidaan jakaa sen suhteen kolmeen ryhmään.
Esimerkiksi Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Taiwanissa tartunnat saatiin pysymään kurissa, ja koronatoimet olivat alusta asti tehokkaita.
Sitten taas esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan maissa tartuntoja ei saatu hallittua, ja tilanne paheni nopeasti ja laajalle.
– Suomi voisi kuulua johonkin näiden välissä olevien porukkaan, ja kuten myös Norja ja ehkä Tanska. Suomi ei siis ole uniikki, mutta tietenkin jokainen maa on erilainen siinä, millaiset toimet toimivat ja millainen käyttäytymiskulttuuri on.