Viime viikkoina sosiaalista mediaa on kiihdyttänyt Cecil-leijonan tapaus.
Amerikkalainen hammaslääkäri Walter Palmer ampui laittomasti Zimbabwen kuuluisimman leijonan, pannoitetun ja Oxfordin yliopiston tutkimusohjelmassa olleen pantaleijona Cecilin. Palmer ampui eläintä ensin varsijousella apujoukkojen tukemana ja myöhemmin, leijonan kiduttua 40 tuntia, kiväärillä. Leijona oli houkuteltu syötillä luonnonpuiston ulkopuolelle.
Nyt Ruotsissa on käynistynyt oma metsästyskohunsa, jonka keskiössä on kirjalija Jan Guillou. Metsästystä harrastava Guillou on kommentoinut Cecil-leijonan tapausta eri mediossa kriittiseen sävyyn ja nimittänyt jousella metsästämistä "miehiseksi lapsellisuudeksi" ja "tyypillisen amerikkalaiseksi".
– Jousella metsästäminen on miehistä lapsellisuutta, jonka on tarkoitus tuoda eräänlainen urheilullisuuden tuntu jahtiin. Jousiammunta kuvitellaan miehekkääksi ja sankarilliseksi, ja sitä olen jyrkästi vastaan, hän sanoo Dagens Nyheter -lehdelle.
– Silloin nostetaan tietoisesti riskiä vammauttaa eläin, ja toiminnan motiivina on eräänlainen egoistinen itsekorostus.
Syntilistalla kuutti, leijona ja jääkarhu
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Guillou harrastaa itsekin uhanalaisten villieläinten metsästämistä kaukomailla. Hänen kokoelmistaan löytyy mm. itse tapettu jääkarhu, kuutti ja leijona. Hän on harrastanut suurriistan metsästystä mm. Tansaniassa ja on nytkin lähdössä uudelle metsästysmatkalle Afrikkaan.
Nimenomaan jousimetsästystä hän kuitenkin halveksuu. Expressen-lehdelle antamassaan haastattelussa Guillou kertoo, että Etelä-Afrikassa on paikkoja, joissa voi ampua yksityisesti omistettuja leijonia.
– Itse jahdissa ei ole silloin minkäänlaista vaikeutta. Ei ole mitenkään hemmetin jaloa mennä pieneen tarhaan kahden aseistetun tukimiehen kanssa ja ampua käytännössä vangittu leijona, Guillou kritisoi.
Nyt Ruotissa Guilloun toimintaa ja kommentteja pidetään kaksinaamaisena.
Esimerkiksi yhteisöviestipalvelu Twitter tulvii vanhoja valokuvia, joissa Guillou poseeraa kodissaan, jonka seinät ovat täpötäynnä täytettujä villieläimiä, taljoja ja eläinten päitä eli trofeita.
– Tosimiehisyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kulkee ympäriinsä aseen kanssa ampumassa puolustuskyvyttömiä eläimiä, kirjoittaa Paula Jacobsson häshtägillä #moron (idiootti).
– Olen samaa mieltä Roger Mooren kanssa siitä, että trofee-metsästys on sairas perversio ihan aseesta riippumatta, twiittaa puolestaan Jens Lidgren.
– On idioottimaista ampua leijona varsijousella. Viimeisellä sanalla ei tosin ole sisällölle mitään merkitystä, kirjoittaa Mikael Grev.
– Olen Guillou! Olen luonnon suurin ihme ja kuulun eläintarhaan, julistaa puolestaan nimimerkki Ingen Advokat.
Myös ruotsalainen media on saanut osansa, sillä Guillouta on kohdeltu silkkihansikkain kohusta huolimatta. Facebookissa leviävät ennen-ja-jälkeen-kuvat Aftonbladetin jutusta, jossa Guillou puhuu täysin muista asioista. Leijonakohun jälkeen jutun kuvaa on rajattu niin, että olohuonetta koristava täytetty leijona jää pois kuvasta.