Leijonat sai World Cupissa karun opetuksen siitä, mitä nykyjääkiekko absoluuttisella huipputasolla on. Suomen tilanne kiekkokartalla ei ole kuitenkaan toivoton.
Jääkiekko monivalinta (1)
Leijonien pelaajarunko World Cupissa oli nuori etenkin puolustuksen osalta. Monella pelaajalla on potentiaalia kehittyä paremmaksi. Ja syytä onkin, sillä maajoukkue kaipaa uusia johtohahmoja.
- On mielenkiintoista nähdä tämä sama joukkue olympialaisissa 2018. Tulevaisuus vaikuttaa kaikesta huolimatta kirkkaalta, sanoi päävalmentaja Lauri Marjamäki.
Marjamäen mukaan maajoukkue on muutosvaiheessa.
- Tämä turnaus tuli näille pelaajille ehkä sittenkin liian aikaisin, hän totesi ääni väristen.
Kokonaiskuvassa suomalainen maalivahtivalmennus tuntuu yhä tuottavan lahjakkuuksia. World Cupin tappioiden perusteella Suomen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota etenkin kenttäpelaajien kaksinkamppailuvalmiuteen ja luistelun räjähtävyyteen.
- Tämä oli tärkeä kokemus meille. Otamme kaiken vastaan siitä, että missä mennään, Marjamäki tuumi.
Pohjois-Amerikan opit
Yksi tehty maali yhteensä yhdeksässä World Cup -erässä kertoo Leijonien viimeistelystä. Ja kun maaleja ei tule, tuska kasvaa entisestään.
- Jokainen ymmärtää, kuinka paljon tehty maali tuo lisäenergiaa peliin varsinkin nuorelle joukkueelle. Täällä tilanne kärjistyi tehottomuuteen, ja rupesi olemaan epätoivoista, Marjamäki harmitteli.
Suomen menestysmahdollisuudet nojaavat yhä joukkuepeliin, vaikka ”Tesoman tykki” Patrik Laine onnistuisi NHL:ssä ampumaan joka kausi 40 maalia.
- Suomen on yhä edettävä yhteistyön kautta, Marjamäki totesi.
Leijonien kehityskohteet näkyivät erityisesti avausottelussa, jossa Suomi oli hätää kärsimässä hurjaa vauhtikiekkoa aggressiivisella ja ahnaalla otteella pelanneen Pohjois-Amerikan nuoren yhdistelmäjoukkueen kanssa. Pohjois-Amerikan pelaaminen World Cupissa on todennäköisesti näyte siitä, mihin suuntaan jääkiekko on kehittymässä, vaikka joukkue putosikin lopulta niukasti jatkosta.
- Pohjois-Amerikka oli loistava, mutta tuollaista tempoa ja intensiteettiä tuskin pystyisi pitämään yllä illasta toiseen NHL:ssä, totesi Kanadan päävalmentaja Mike Babcock.
Joka tapauksessa Suomi hävisi Pohjois-Amerikkaa vastaan alati kaksinkamppailut, oli kesy oman maalinsa edessä ja menetti kiekkoja. Ruotsi- ja Venäjä -otteluissa Leijonien peli parani, mutta tehottomuus tuhosi voittohaaveet.
Mikael Granlund tiivisti oivasti Suomen tilanteen sanoessaan, että World Cupin tasoisessa turnauksessa Leijonille ei riitä hyvä suoritus, vaan joka pelissä pitäisi päästä huipputasolle.
Miehet vaihtuivat
Jotain Suomen vaikeuksista World Cupissa kertoo se, että kentälliset muuttuivat melko paljon siitä, mitä ne olivat World Cup -leirityksen alussa. Miesten vaihtuminen kentällisissä on toki normaalia, mutta menestyvän joukkueen merkki on usein se, että toimivat koostumukset löytyvät pian.
Marjamäen ykkösvalinta Leijonien maalivahdiksi oli turnauksen avauspelin perusteella Pekka Rinne. Rinne teki Pohjois-Amerikkaa vastaan muutaman oivan pelastuksen, mutta toisaalta haparoi.
Kahdessa viime ottelussa torjui Tuukka Rask, ja tilanne Suomen maalin edessä rauhoittui Pohjois-Amerikka-peliin nähden, jossa irtokiekkoja pyöri vaaran paikoissa tämän tästä. Maalivahtitilanne kuitenkin selkiytyi liian myöhään Leijonien kannalta.