Saako media julkaista kansanedustajan yksityisviestejä? Professori Rydman-tapauksesta: "Sisältö voi vaikuttaa siihen, miten poliittista toimintaa arvioidaan"

Oikeus julkaista yksityisviestejä on herättänyt laajalti keskustelua sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat uutisoi torstaina elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) käyttäneen rasistista kieltä yksityisviesteissään silloisen naisystävänsä kanssa vuonna 2016. 

HS: Wille Rydmanin vanhoissa yksityisviesteissä runsaasti rasistista kieltä – Riikka Purra MTV:lle: "Viestit ovat epäasiallisia"

Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen otti yhteyttä Rydmaniin ennen kuin HS julkaisi torstaina jutun, jossa käsiteltiin Rydmanin rasistisia yksityisviestejä vuodelta 2016. Teittinen on epäiltynä poliisin meneillään olevassa esitutkinnassa. Se koskee sitä, ovatko HS:n toimittajat loukanneet Rydmanin kunniaa tai levittäneet yksityiselämää loukkaavaa tietoa.

Rydman teki tutkintapyynnön HS:n kesällä 2022 julkaisemasta jutusta, jossa kerrottiin, että useat nuoret naiset ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ahdistavana. Poliisi kertoi aiemmin tässä kuussa, että asia on siirtymässä syyteharkintaan.

Aiemmin esimerkiksi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja politiikan tutkija Markku Jokisipilä  kutsui Helsingin Sanomien julkaisupäätöstä erittäin huonosti harkituksi.

Helsingin Sanomien päätoimittaja puolustaa julkaisupäätöstä ja sanoo lehden olevan vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen.

"Viestintäsalaisuutta ei ole rikottu"

Tolvanen sanoo, että rikosoikeudellisesta näkökannalta pitää arvioida sen pohjalta, että onko ollut kyseessä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä vai ei.

– Lähtökohtaisesti jos toisen yksityiselämästä levittää sellaisen tiedon, joka on omiaan tuottamaan vahinkoa tai kärsimystä tälle henkilölle tai saattamaan hänet halveksumisen alaiseksi. Tämä on siis lähtökohta. Poliitikon osalta arvio on erilainen kuin sellaisen henkilön osalta, joka ei politiikassa toimi.

Keskustelussa on ollut, että Helsingin Sanomat olisi rikkonut kirjesalaisuutta julkaistessaan Rydmanin yksityisviestejä. Tolvasen mukaan tämä väite ei pidä paikkaansa.  

– Viestinnän toisella osapuolella on oikeus julkaista viestit. Viestintäsalaisuuden rikkominen voisi tulla kysymykseen vain siinä tilanteessa, jos joku muu ulkopuolinen luvattomasti hankkisi tietoonsa viestin sisällön ilman lupaa viestit ja julkaisisi tiedot. Silloin viestintäsalaisuutta olisi rikottu.

Tolvasen mukaan, jos tilanne on mennyt kuten on kerrottu, eli viestit ovat peräisin viestinnän toiselta osapuolelta, ei viestintäsalaisuutta ole rikottu. 

Entä onko Helsingin Sanomat rikkonut yksityisyyden suojaa? 

– Pitää arvioida aina tapauskohtaisesti. 

Tolvanen kertoo, että jos on kyse politiikassa toimivasta henkilöstä, niin silloin pitää kysyä, voiko viestin julkistaminen vaikuttaa Rydmanin arviointiin poliittisena toimijana ja onko se yhteiskunnallisesti merkittävä asia. 

– Kyllä kai rasismikeskustelua tällä hetkellä pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana ja kyllä minusta hyvin perustein voidaan sanoa, että myöskin näiden viestien sisältö voi vaikuttaa siihen, miten Rydmanin poliittista toimintaa arvioidaan.

Tolvanen kertoo asian olevan näin siitä huolimatta, että viestit ovat monen vuoden takaa ja kysymys on sinänsä kahden henkilön välisestä viestinnästä.

– Minusta kyllä näyttää siltä, että tässä ei olisi rikosta, siis myöskään yksityiselämää loukkaavan tiedon nimikkeellä, tapahtunut. Mutta Rydman voi tietysti itse arvioida, jos hän katsoo, että lakia on rikottu, niin hän voi tehdä poliisille tutkintapyynnön ja sitten poliisi ja syyttäjä määrittelevät sen, että ylittyykö tässä rikoksen tutkimisen kynnys vai eikö ylity, Tolvanen sanoo.

Juttua päivitetty 30.7.2023 kello 22.41: Muutettu otsikkoa ja pääkuvaa.

Lue lisää: HS:n päätoimittaja puolustaa Wille Rydmanin yksityisviestien julkaisua – "Nämä asiat ovat uutisia"

Markku Jokisipilä HS:n päätöksestä julkaista Rydmanin yksityisviestejä: "Erittäin huonosti harkittua, vaarallista ja hämmästyttävää"