Laki takaa ihmiselle yksityisyyden suojan. Myös journalistin ohjeet määrittävät, mitä mediassa saa kertoa. Missä raja menee?
Viimeisen reilun viikon aikana Suomessa puhetta on riittänyt erityisesti kahdesta julkaisupäätöksestä, Wille Rydmanin yksityisviesteistä (HS 27.7.) ja Sanna Marinin parisuhde-elämästä (Seiska 27.7.).
Missä menee raja julkisuuden henkilön yksityisyyden suojassa? Ja kuka ylipäätään on julkisuuden henkilö Suomessa? Tässä jutussa kysymyksiin mediaa valvovan Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen ja rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
Tapaus Sanna Marin
Seiska uutisoi viikko sitten torstaina entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) "uudesta rakkaasta" ja julkaisi kuvia heistä yhdessä julkisella paikalla. Seuraavana päivän lehden julkaisusta Marin kirjoitti viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) seuraavasti:
– Yksityiselämälläni ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista merkitystä ja on kohtuutonta, että siitä yhä uutisoidaan. Minä en ole tuonut yksityisiä asioitani esille. Voisitteko jo lopettaa.
Postaus on ollut poikkeuksellisen suosittu yli 12 tuhannella tykkäyksellään.
Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvösen mukaan kaikki asialliset pyynnöt pitää kuunnella.
– Mutta kun asema on vaihtunut hetki sitten, niin ei se hänen asemansa leikaten muutu julkisuudessa, Hyvönen kommentoi MTV Uutiset Livessä torstaina.
Marinilla on miljoona seuraajaa Instagramissa, jossa hän on julkaissut kuvia työnsä lisäksi myös arkisista asioista, etenkin Tarinat-osiossa.
Lisäksi MTV:n Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa Marin on päästänyt kuvausryhmän virka-asuntoonsa ja muissakin edellisen hallituksen aikaisissa jutuissa on käsitelty esimerkiksi hänen äitiyteensä liittyviä asioita.
– Sitten, jos sosiaalinen media pysyy hiljaa näistä yksityiselämän asioista ja hänen asemansa on kansanedustaja, se pikkuhiljaa palautuu lähemmäs sitä rivikansanedustajan tasoa, Hyvönen arvioi.
1:40
Riittääkö asian kiinnostavuus median julkaisupäätökseksi? "Siinä joudutaan punnitsemaan"
Henkilön yksityisyydensuojaa täytyy tarkastella myös oikeudellisesta näkökulmasta, joka eroaa osittain JSN:n valvomista journalistin ohjeista.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi MTV Uutiset Liven haastattelussa viime sunnuntaina, ettei Seiskan Marin-uutisoinnissa todennäköisesti ole ylitetty rikoksen rajaa. Tolvanen mukaan asialla ei kuitenkaan ole yhteiskunnallista merkittävyyttä, joten moraalisesti olisi voinut olla oikein jättää kuvat julkaisematta.
– Tässä Marinin tapauksessa on puhtaasti kyse henkilön yksityiselämään liittyvistä asioista. On vaikea ajatella, mitä merkitystä hänen poliittisen toimintansa arvioinnissa olisi sillä, kenen kanssa hän seurassa hän aurinkoa ottaa, Tolvanen kommentoi.
– Marin on kuvissa julkisilla paikoilla eikä niihin liity mitään intiimiä, niin ei tässä varmaan vielä rikoksesta ole kyse. Kyse on lähinnä siitä, onko se hyvän lehtimiestavan vastaista tai edes tarpeellista.
Lue myös: Mentiinkö Sanna Marinin salakuvauksessa jo rajan yli? Professori: Auringonotot olisi sopivaa jättää rauhaan
Tapaus Wille Rydman
Samana päivänä Seiskan Marin-jutun kanssa Helsingin Sanomat julkaisi elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) yksityisviestejä vuodelta 2016. Rydman oli lähettänyt viestit silloiselle naisystävälleen, josta hän myöhemmin erosi riitaisasti noin vuoden seurustelun jälkeen.
Rydman oli tuolloin kokoomuksen kansanedustaja. Viesteissään Rydman käyttää rasistista kieltä.
Rydman on poliittinen vaikuttaja ja nykyinen ministeri. Saako hänen vuosientakaisia yksityisviestejään julkaista?
JSN:n Hyvönen mukaan viesteillä oli yhteiskunnallista merkitystä.
– Hänellä oli jo tuolloin sellainen asema, jossa esimerkiksi rasistinen viestintä, vaikka olisi kuinka huumoria, on syytä tietää, jotta ihmiset voivat sitten arvioida, onko se asiallista touhua.
Hyvönen olisi kuitenkin kaivannut medialta asiayhteyden parempaa avaamista Rydmanin viestien yhteydessä. Hän ei ota kantaa yksittäisiin juttuihin vaan uutisointiin ylipäätään.
1:34
Saiko HS julkaista Wille Rydmanin vanhat viestit? JSN:n Hyvönen antaa arvionsa asian merkityksestä.
Oikeudellisesta näkökulmasta Rydmanin viesteissä on useita puolia. Yksityisyyden suojan rikkomisen lisäksi kyseessä voisi olla kirjesalaisuuden rikkominen.
Professori Matti Tolvasen mukaan kumpaakaan rikosnimikettä ei näyttäisi olevan rikottu. Kirjesalaisuuden osalta rikosta ei Tolvasen mukaan ole, sillä viestit on Helsingin Sanomien mukaan luovuttanut lehdelle niiden vastaanottaja eli Rydmanin entinen naisystävä.
Yksityisyyden suojan osalta kyse on nimenomaan Rydmanin asemasta politiikassa.
– Kyllä kai rasismikeskustelua tällä hetkellä pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana ja kyllä minusta hyvin perustein voidaan sanoa, että myöskin näiden viestien sisältö voi vaikuttaa siihen, miten Rydmanin poliittista toimintaa arvioidaan, Tolvanen kommentoi sunnuntaina.
– Minusta kyllä näyttää siltä, että tässä ei olisi rikosta yksityiselämää loukkaavan tiedon nimikkeellä.
Lue myös: Saako media julkaista kansanedustajan yksityisviestejä? Rikosoikeuden professori vastasi kysymyksiin MTV Uutiset Livessä
Voiko julkkis rajata, mikä hänestä päätyy uutisiin?
Julkkiksen määritelmä ei ole yksinkertainen. Moni ihminen myös hyötyy julkisuudesta. Vaikka kaikilla on jonkinasteinen yksityisyyden suoja, ei julkisuudessa toimiva ihminen voi päättää, kirjoitetaanko hänestä myös jotain negatiivista.
– Ihminen, joka itse hakeutuu julkisuuteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja hänellä on paljon seuraajia, täyttää kyllä yhdenlaiset julkkiksen kriteerit. Kun avaa ovea, esimerkiksi kotioveaan julkisuudelle, joutuu altistumaan sille, että sieltä tulee myös kielteistä julkisuutta.
Moni henkilö toimii julkisuudessa työnsä kautta. Aina julkisessa työssä toimiva ei kuitenkaan halua, että hänen kaikkia asioitaan käsitellään julkisuudessa.
Voiko julkisuuden henkilö itse vaikuttaa siihen, mikä hänestä päätyy lehteen ja mikä ei? Kyllä voi, sanoo professori Tolvanen.
– Jos henkilö ei kerro oma-aloitteisesti perhe-elämästään tai seurustelusuhteistaan, ne lähtökohtaisesti ovat yksityisyydensuojan alueella ja niistä ei ole sopivaa tai laillistakaan kertoa ilman, että tämä henkilö haluaa niitä julki tuotavan.
JSN:n vuonna 1980 laadittu asteikko antaa suuntaa siihen, mitä kenestäkin saa kertoa. Monet sosiaalisen median julkkikset voisi nykyään kuulua portaikon toiselle asteelle.
Myös JSN:n Hyvösen mukaan ihminen voi ohjailla sitä, mitä haluaa hänestä kerrottavan julkisesti. Vaikka olisi kuinka paljon julkisuudessa, henkilölle voi Hyvösen mukaan olla jokin elämän osa-alue, josta ei halua kertoa.
Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen entinen seurustelukumppani Susan Ruusunen kertoi kirjassaan Pääministerin morsian (Etukeno, 2007) yksityiskohtaisia tietoja Vanhasesta, myös hänen intiimielämästään.
– Loppujen lopuksi Korkein oikeus linjasi, että sukupuolielämän selostamisella ei ole yhteiskunnallista merkitystä ja se ei kuulu julkisuuteen edes pääministeriltä.
Hyvösen toinen esimerkki tulee viihteen alalta.
– Olemme esimerkiksi antaneet langettavan (JSN-päätöksen) siitä, että on kerrottu erään julkisuuden henkilön raskaudesta hyvin alkuvaiheessa, kun raskautta ei vielä nähnyt päällepäin. Hän oli riskisynnyttäjä, sillä hän oli hyvin iäkäs ensisynnyttäjä. Hän ei halunnut asiaa julkisuuteen, mutta se kerrottiin. Annoimme siitä langettavan, vaikka hän oli julkisuuden henkilö.
Ylittikö media rajat Marinin ja Rydmanin tapauksissa? Katso koko keskustelu median viimeaikaisista julkaisupäätöksistä alla olevalta videolta:
19:53
