Saana Syväjärven ja Pirja-Liisa Saimalan päivittäisiin rutiineihin kuuluu partakarvojen poistaminen nyppien tai höyläämällä. Heillä molemmilla on hirsutismi eli liiallinen karvankasvu.
Saana Syväjärvi, 24 ja Pirja-Liisa Saimala, 30, ovat naisia, mutta heillä kasvaa parta.
Leukaan ja kaulaan kasvavien karvojen lisäksi Syväjärvellä kasvaa tummia ja paksuja ihokarvoja myös alavatsaan, sisäreisiin, peppuun ja yläselkään.
Liiallinen karvan kasvu eli hirsutismi johtuu miessukuhormonien liiallisesta vaikutuksesta karvafollikkeleihin.
Hirsutismissa naisen karvan kasvu nopeutuu, väri tummenee ja karva muuttuu paksummaksi. Karva kasvaa ”miestyyppisillä alueilla” eli kasvoissa ylähuulessa, leuassa, pulisongeissa, nännipihoissa, rintojen välissä, navan yläpuolella, alaselässä ja reisissä.
Sairaus löytyy noin 10 prosentilla naisista.
Lue myös: Voiko järveen mennä uimaan, jos on kuukautiset? Gynekologi vastaa kesäkysymyksiin
PCOS- ja hirsutismi-diagnoosit toivat kaivatun selityksen omiin ja äidin kehon ”poikkeavuuksiin”
Saana Syväjärvi kiinnitti jo lapsena huomiota siihen, että hänen äidillään kasvaa runsaasti karvoja kasvoissa, ja äiti pinsetit kädessä oli Saanalle hyvin tuttu näky.
Sitten noin 18–19 vuoden iässä Saana huomasi, että myös hänen leukaansa ja kaulaansa alkoi kasvaa karvoja. Ihan kuin äidillä.
– Muistan, että minulla oli jo murrosiässä enemmän karvaa vatsassa, sisäreisissä ja pyllyssä kuin muilla ikäisilläni tytöillä, mutta leukaan karva alkoi kasvamaan vasta aikuisiällä.
Saana Syväjärvelle PCOS- ja hirsutismi-diagnoosit olivat helpotus.
”Parran” kasvun alkaminen ei aiheuttanut Saanalle kriisiä, sillä karvojen poistosta oli tullut hänelle arkipäivää jo muiden kehon alueiden ja toisaalta äidin arjen kautta. Siksi hän ei etsinyt selitystä asialle sen kummemmin kuin vasta muutamia vuosia myöhemmin.
– Pari vuotta sitten aloin etsimään netistä ja somesta tietoa karvan kasvusta ja se oli oikea ahaa-elämys, kun kaikki tieto, jota löysin, oli kuin suoraan äitini ja minun kehoistani kerrottua.
Saana hakeutui kesällä 2023 lääkärin tutkimuksiin ja sai vahvistuksen internetistä kaivamalleen tiedolle ja omille epäilyilleen.
– Minulla on PCOS ja hirsutismi. Oli oikeastaan helpottavaa kuulla, että karvan kasvulle ja ylipainolle löytyi lääketieteellinen syy.
Lue myös: Apua runsaista kuukautisista kärsiville: Simppelistä sidekikasta tuli yllättävä hitti somessa – oletko tullut ajatelleeksi?
Hirsutismin taustalla useimmiten PCOS
PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten yleisin hormonaalinen häiriö, johon liittyy sekä hormonaalinen, että metabolinen eli aineenvaihdunnallinen poikkeavuus.
PCOS aiheuttaa häiriöitä kuukautiskiertoon ja painon kertymistä erityisesti keskivartalon alueelle.
Se on myös yleisin hirsutismin aiheuttaja. Noin 70–80 prosentilla PCOS-diagnoosin saaneista on myös hirsutismi.
Hirsutismin taustalla voi olla myös lisämunuaiskuoren hormonituotantoa muuttavat sairaudet kuten Cushingin oireyhtymä, mutta hirsutismia voi esiintyä myös ilman taustadiagnoosia.
– Idiopaattisen eli selittämättömän hirsutismin taustasyitä ei tiedetä. Kyseessä voi olla geneettinen ominaisuus ja usein idiopaattinen hirsutismi onkin perinnöllistä, kertoo professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.
”Mietin muutunko mieheksi, kun leukaan kasvaa karvaa”
Pirja-Liisa Saimala hakeutui gynekologin vastaanotolle ollessaan 18-vuotias, kun kuukautisia ei ollut kuulunut yhdeksään kuukauteen.
Gynekologi diagnosoi Saimalalla PCOS:n ja hirsutismin.
Pirja-Liisa Saimala sai PCOS- ja hirsutismi-diagnoosit jo yli kymmenen vuotta sitten.
Hisrsutismi aiheuttaa Saimalalle lisääntynyttä karvan kasvua leukaan ja ylähuuleen.
– Kun sain diagnoosin, se tuntui maailman lopulta. Gynekologi kirjoitti keltaiselle posti it-lapulle kirjaimet PCOS ja käski googlettamaan, mistä on kysymys. En tiennyt silloin PCOS:sta tai hirsutismista mitään ja mietin, muutunko mieheksi, kun leukaan kasvaa karvaa.
– Silloin pidin poolopaitoja, ettei karvat näkyisi ja tuntui, että naisellisuus meni siinä, mutta en minä nykyään enää niitä piilottele. Ajattelen, että karvoja kasvaa leuassa muillakin, vaikka ei olisi hirsutismia ja olen tullut kaveriksi asian kanssa.
Pirja-Liisan leuassa ja kaulalla kasvaa tummaa karvaa.
Saimala uskoo, että asian hyväksymistä on edistänyt kumppanin asenne.
– Tapasin mieheni aika pian diagnoosien saannin jälkeen. Hän ei ole koskaan ihmetellyt karvojani ja olen aina kelvannut hänelle tällaisena kuin olen. Se on kasvattanut minut ajattelemaan, että ehkä olen ihan ok tyyppi.
– Mieheni istuu vieressäni sohvalla, kun nypin leuasta karvoja pinsetillä. Ja koska karvat kasvavat eri tahtiin, niin sitä pitää tehdä päivittäin.
Lue myös: Yleinen hormonihäiriö paljastui Jennikalle vasta, kun hän ei tullut raskaaksi – "Oli sellainen olo, että onko edes nainen"
”Meidän sukupolvemme on rikkomassa kauneusihanteita”
Myös Saana Syväjärvelle karvojen nyppiminen leuasta on päivittäinen rutiini.
– ”Parran ajaminen” olisi helpompaa, mutta se ärsyttää ihoa. Jos haluan meikata, pitää karvat ehdottomasti poistaa ennen sitä. Jos annan kasvojen karvojen kasvaa yhtään näkyviksi, minulla on heti vähemmän feminiininen olo ja käsi hakeutuu koko ajan koskettamaan karvoja.
– Jos kesäisin menee rannalle, pitää bikinirajat siistiä joka kerta, koska minusta tuntuu, että auringossa karvat paistavat esillä.
Saana Syväjärvi etsii jatkuvasti tietoa PCOS:sta ja hirsutismista sosiaalisesta mediasta.
Syväjärvelle karvoja enemmän epävarmuutta etenkin teini-iässä aiheutti ylipaino, mutta 24 vuoden iässä hän kokee suhtautuvansa ulkonäköönsä neutraalisti.
– Meidän sukupolvi on rikkomassa vallitsevia kauneusihanteita. Moni uskaltaa antaa karvojen kasvaa, olla eri kokoisia ja tehdä mitä haluaa. Itse en vielä halua antaa karvojen kasvaa, mutta se ei myöskään ole asia, jonka kanssa kriiseilen.
Professori Terhi Piltosen mukaan liiallinen karvankasvu voi kuitenkin aiheuttaa naiselle merkittävää elämänlaadun laskua, sosiaalista haittaa ja kuormitusta.
– Pohjois-Suomen syntymäkohortissa tekemässämme tutkimuksessa naisilla, jotka raportoivat haittaavasta liikakarvankasvusta oli selkeästi enemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta kuin muilla naisilla.
Piltonen johtaa Oulun yliopistossa tutkimusta, jona tavoitteena on selvittää gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti.
Lue myös: Tuore tutkimus: Endometrioosi vaikuttaa hedelmällisyyteen jo ennen diagnoosia
Hoitokeinoja on, mutta pysyvästi karvoista on haastavaa päästä eroon
Hirsutismia hoidetaan yhdistelmäehkäisyvalmisteilla, mekaanisella karvanpoistolla, paikallisvoiteilla ja antiandrogeeneillä, jotka estävät mieshormonien vaikutukset.
Mikäli hirsutismin aiheuttajaksi on diagnosoitu PCOS, voidaan hirsutismin hoitoon käyttää myös metforminia, joka auttaa munasarjojen monirakkulaoireyhtymän aiheuttamaan insuliiniresistenssiin ja jonkin verran sitä kautta myös liialliseen karvankasvuun.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet, antiandrogeenit ja paikallisvoiteet lähinnä vähentävät karvan kasvua, mutta eivät lopeta sitä kokonaan ja yleensä karvat kasvavat jälleen runsaammin, kun hoito lopetetaan.
Lääkityksiä tulisi jatkaa vähintään puoli vuotta, sillä karvan kasvusykli on hidas.
Pysyvimmän hoitotuloksen voi saada aikaan laserhoidolla ja elektrolyysillä. Molemmissa hoidoissa karvatuppi tuhotaan, mutta hintavia hoitoja tarvitaan yleensä 4–6 kappaletta pitkäkestoisen tuloksen saavuttamiseksi.