"Saat ensin piiskaa, slurps" – Pirjolle on sadellut yli vuosi törkyä ja uhkauksia tuntemattomalta mieheltä

Kohta siellä laske housut alas ja ole valmiina saat ensin piiskaa, slurps.

Yli viisikymppinen Pirjo on saanut yllä olevan kaltaisia viestejä reilun vuoden ajan. Lähettäjä on hänelle aiemmin tuntematon mies.

Ensimmäinen viesteistä saapui viime vuoden pääsiäisenä. Viestejä on sen jälkeen saapunut "kymmeniä, jollei sata".

Pirjon lisäksi viestejä ovat saaneet myös hänen ex-puolisonsa, nykyinen puoliso Tapio ja tämän tytär.

Kaikki jutussa esiintyvät nimet, paikkakunnat ja muut tuntomerkit on vaihdettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Pirjon saamien viestien aiheet vaihtelevat, mutta usein puhe on tavalla tai toisella seksistä tai seksuaalisuudesta.

– Hän on väittänyt olevansa joskus poliisi ja toisinaan akateeminen. Välillä taas on kuin teini kirjoittaisi törkyä, Pirjo kertoo.

Pirjo uskoo tietävänsä, miksi häirikkö on iskenyt silmänsä häneen.

– Se liittyy meidän (Pirjon ja hänen puolisonsa Tapion) entisiin elämiin. Meillä on kummallakin ollut tahoillamme vilkas seksielämä ja se tuntuu olevan hänelle ongelma, Pirjo arvelee.

Törkyä ja uhkauksia

Oletko housut kintuissa siellä ulkovajassa, se keltainen. Iso maasturi täynnä skinhedejä tulee. Hyvä varustus.

Törkyn lisäksi on sadellut uhkauksia, Pirjon puoliso Tapio sanoo.

– Hän on viestittänyt, että kun poistun kotoa, niin tulee ja raiskaa Pirjon, Tapio toteaa.

Viestittelijän ensimmäinen yhteydenotto Tapioon oli peniskuva.

Viestittelijä vaikuttaa tonkineen Pirjosta ja hänen läheisistään varsin paljon tietoa. Viesteissä esimerkiksi mainitaan Pirjon pihapiiristä löytyviä asioita, joita ei ole helppo arvata.

Pirjolle ja Tapiolle onkin selvinnyt, että viestittelijä asuu verrattain lähellä.

– Jos hän ei meitä seuraisi, niin mistä hän tietäisi, että seilaan kahden kaupungin väliä kaiken aikaa. Näin Porissa saman miehen kolme kertaa eri paikoissa. Oliko se sattumaa? Tämmöisiä jo alkaa miettimään.

"Läähättelevät miehet soitelleet"

Olkaa tarkkana ja päivystäkää ikkunoita, ettei tule sisään, voi lyödä reisille, hyi.

Viestien lisäksi on tullut myös puheluita. Ensimmäisenä tosin soitti Pirjo kysyäkseen, että mitä ihmettä.

– Viimeisiin viesteihin en enää ole vastannut. Aluksi laitoin takaisin aika rumastikin. Eihän tässä ole päätä eikä häntää.

Pirjo epäilee, että häirinnän takana voi olla useampikin henkilö. Välillä linjan toisessa päässä on möreä, välillä korkeampi miesääni.

Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen häiriköijän vakituinen numero hiljeni.

– Olen miettinyt, että miksi hölmönä en tehnyt heti rikosilmoitusta? En varmasti olisi tehnyt nytkään, jollei hän olisi sotkenut läheisiäni tähän.

Puhelut eivät kuitenkaan ole varsinaisesti loppuneet, soittajat vain ovat vaihtuneet. Pirjo epäilee häirikön tehneen hänelle profiilin livechat.fi-sivustolle. Livechat.fi esittelee itsensä "aikuisten keskustelufoorumiksi".

– Läähättelevät miehet ovat soitelleet. Olen yli viisikymppinen nainen. Yksi soittelija kertoi minun olevan kuuma puuma.

Soittelijoilta Pirjo on kuullut, että tekaistun profiilin kanssa oli ensin käyty tekstimuotoista keskustelua.

– Joku on esiintynyt minuna ja antanut ymmärtää, että puhelimessa voisi jatkaa.

Suhde kovilla

Valkotakkiset noutaa sinut noin, näkemiin ja lääkitys auttaa et ole terve. Soitan vielä Liisalle ja kysyn kuka hullu olette. Eikö Tapio ymmärrä antaa kenkää noin hullulle akalle. 

Rikosuhripäivystys kehotti Pirjoa pitämään huolta omasta turvallisuudestaan. Poliisin esitutkinta on kesken, eikä tutkinnanjohtaja kommentoi tapausta tarkemmin. 

Häiriköinti on ollut raskasta Pirjon ja Tapion parisuhteelle.

– Olemme riidelleet paljon asiasta. Epäilemme toinen toisiamme. Jatkuvasti saa miettiä. Voimat tämä on vienyt.

Tapio esimerkiksi kertoo Pirjon epäilleen, että häiriköijä on joku hänen vanha tuttunsa. Tapion mukaan näin ei ole.

Myös alkoholinkäyttö on lisääntynyt entisestään. Jonkinlainen kostokin on ajatustasolla houkutellut, mutta käytännön toimiin ei ole aikomusta ryhtyä.

– Kieltämättä on ollut pesäpallomailakin mielessä. Tuollaisen äijän takia ei kuitenkaan kannata enempää asioitaan sotkea, Tapio sanoo.

"Mielikuvitus ei tunne rajoja vainoamisessa"

Vainoaja ja vainottu tuntevat yleensä toisensa, kertoo oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen. Jos näin ei ole, niin vainottu on yleensä julkisuuden kanssa tavalla tai toisella tekemisissä oleva henkilö, kuten poliitikko tai muusikko.

Klassisen vainoamisen taustalla on yleensä päättynyt parisuhde.

– Parisuhdetapauksista voidaan sanoa, että jos vainooja on mies, niin hän haluaa takaisin suhteeseen. Jos taas vainoaja on nainen, niin hän haluaa suhteeseen, jota ei koskaan ole ollut.

Keinot ovat monet. Vainoaja voi uhkailla, asettaa ehtoja ja kiristää. On jopa soiteltu hätäkeskukseen ja kerrottu, että tietyssä osoitteessa asuva henkilö tarvitsee apua. Hautaustoimistokin on soitettu paikalle, Häkkänen sanoo.

Vainoamisen keskimääräinen kesto on liki kaksi vuotta. Tutkimuksissa kahden viikon kestoa on pidetty rajapyykkinä. Jos vainoaminen jatkuu sitä pidempään, muuttuu se yleensä vakavammaksi.

– Mielikuvitus ei tunne rajoja vainoamisessa, Häkkänen sanoo.

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014. Naisista noin 12–16 prosenttia ja miehistä 4–5 prosenttia joutuu elämänsä aikana vainotuksi.

Tyypillinen vainoaja on 30–40-vuotias eli hieman muita rikoksentekijöitä vanhempi. Huumausaineriippuvuus, narsismi ja antisosiaalinen persoonallisuus ovat usein mielenterveyspalveluiden piiriin tulleilla vainoojilla diagnosoituja ongelmia.

Puoleen vainoamistapauksista liittyy uhkailu, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja kymmenesosaan seksuaalinen väkivalta.

Vainotuista enemmän kuin joka toiselle kehittyy traumaperäisen stressihäiriön oireita. Vainotut kärsivät muita useammin vakavasta masennuksesta ja itsemurha-ajatuksista.

Asiantuntijoiden mukaan vainoamiseen reagointi voi olla tehokas tapa käsitellä asiaa, mutta myös lisätä yhteydenottojen määrää.

– Onkin sanottu, että jos vainoamisen uhri ei vastaa ensimmäisiin 99 puhelinsoittoon, mutta vastaa sadanteen huutaen puhelimeen loukkauksia, tämä voi johtaa vainoajan ajattelemaan, että hänen täytyy soittaa sata kertaa saadakseen kontakti uhriin, Häkkänen kirjoittaa vainoamista käsittelevässä katsauksessaan.

Niin sanottuja poispäin reagoimisen taktiikoita pidetään tehokkaampana keinona. Ne ovat kuitenkin usein hankalia tai jopa mahdottomia toteuttaa. Siinä missä puhelinnumeron salaaminen on vielä helppoa, niin päivärutiinien muutos, saati sitten asuinpaikan vaihto voivat olla hyvin hankalia toimenpiteitä.

Häkkäsen ryhmän laatiman tutkimuksen mukaan vainoamisesta tehdään vuosittain noin 600–700 rikosilmoitusta. Noin joka kuudes ilmoitus johtaa tuomioon.

Tutkimuksen mukaan poliisi pystyy selvittämään noin puolet epäillystä vainoamistapauksista. Jos syyte tulee, niin myös tuomio on yleensä luvassa. Tuomiot ovat pääosin sakkorangaistuksia.

Lue myös:

    Uusimmat