Helsingin Kallion kirkosta alkanut saattokellojen soittaminen Aleppon pommitusten uhreille on levinnyt kirkkoihin ympäri Suomea ja maailmaa.
Keskiviikosta lähtien Helsingin Kallion kirkon kellot ovat soineet joka päivä kello 17 Syyrian Aleppon pommitusten uhreille. Kellonsoitto on muutamassa päivässä levinnyt ympäri Suomen ja maailman. Kellot soivat jo Afrikassa, Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa arviolta yli 300 kirkossa. Kallion kirkkoherra uskoo, että kellonsoiton nopea leviäminen kertoo avuttomuuden tunteesta Syyrian tilanteen edessä.
– Luulen, että se liittyy siihen, että me tiedetään niin hyvin, mitä tapahtuu, me tunnetaan, että se on väärin ja samanaikaisesti ollaan jotenkin ei-kontrollissa eli olemme lohduttomia, emme pysty tekemään mitään, pohtii Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo.
Lasten hätä koskettaa
Syyrian tapahtumissa ihmisiä koskettaa erityisesti lasten hätä. Kuvat lapsista pommitusten keskellä järkyttävät. Viimeisten kahden viikon aikana pommitusten uhreista jopa puolet on ollut lapsia.
– Nythän YK:n oma lastenjärjestö Unicef on sanonut, että Aleppon tapahtumat, Syyrian tapahtumat, ovat lasten kannalta kauheimpia, mitä on tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen. Sillä tavalla mittasuhteet kellojen soitolle on ilmeiset, toteaa Laajasalo.
Kellojen soitto Aleppon uhreille joka päivä kello 17 jatkuu lokakuun 24. päivään asti.
Saattokellot nimettömille uhreille
Kirkoissa soitetaan nyt joka päivä saattokelloja, joita yleensä soitetaan hautajaisissa.
– Näitä soitetaan siinä vaiheessa, kun yleensä ruumista kannetaan kirkosta ulos. Voi ajatella, että se auttaa sillä tavalla, että me herätetään ihmisiä, me kunnioitetaan näiden ehkä nimettömien uhrien muistoa ja toisaalta sanotaan rukous taivaalle. Jotkut seurakunnat ovat myös lähteneet konkreettisesti mukaan keräämään rahaa Aleppon uhreille Kirkon ulkomaanavun tai Lähetysseuran kautta, kertoo Laajasalo.
Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo uskoo, että kellonsoitto Aleppon uhreille sekä herättää että lohduttaa ihmisiä.
"Olin ahdistunut tästä tilanteesta"
Ajatus saattokellojen soittamisesta syntyi keskiviikkona.
– Olin viime keskiviikkona kiireellä valmistautumassa tuomiokapitulin kokoukseen, kun yksi ihminen soitti ja kysyi suoraan, pitäisikö soittaa kelloja. Olin lukenut saman aamun lehdet ja ollut jotenkin ahdistunut tästä tilanteesta. Minusta tuntuu, että se oli alle minuutin puhelu, kun sovimme, että näin me tehdään. Laitettiin muutamille tutuille kirkkoherroille viestiä ja siitä se lähti eteenpäin, kertaa Teemu Laajasalo.
Maailmanlaajuista ilmiötä ei kellojen soitosta odotettu.
– Jos joku olisi sanonut, että se kaiku riittää niin pitkälle, se olisi varmaan tuntunut jotenkin epärealistiselta, myhäilee Laajasalo.
Kellonsoittoa on tarkoitus jatkaa lokakuun 24. päivään saakka. Silloin vietetään sekä YK:n päivää että rauhan ja ihmisoikeuksien rukouspäivää.