Venäjällä sota ja kirkko kulkevat käsi kädessä.
Vladimir Putinille uskonto on ase.
Tuskin on sattumaa, että Putin kertoi tuolloiselle Yhdysvaltojen presidentille George W. Bushille, uudestisyntyneelle kristitylle, tarinan väitetysti salaisesta kasteestaan.
Bush on sanonut nähneensä "sielun Putinin silmissä". Risti Putinin kaulalla vakuutti Valkoisen talon isännän: Putinin kanssa voisi tehdä yhteistyötä.
Sittemmin Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat romahtaneet. Nyt uskonto ei yhdistä, se erottaa. Puheissaan Putin kohottaa Venäjän lännen yläpuolelle ja tekee sen osittain juuri uskonnon avulla.
Putin on esimerkiksi syyttänyt länttä "saatanallisuudesta" ja "perinteisten" sekä "uskonnollisten" arvojen hylkäämisestä.
Lue myös: Putin lyö "langennutta" länttä, koska se on Venäjän erityinen tehtävä
Vielä sukupolvi sitten Kremlissä oli toinen ääni kellossa. Neuvostoliitto soimasi ja jopa vainosi uskovaisia.
Nyt Neuvostoliittoa puheissaan nostalgisoiva presidentti Putin sytyttää kirkonmenoissa kynttilän.
Presidentti Putin vieraili virkaanastujaisseremoniansa jälkeen kirkossa toukokuussa.
"Järkyttävää ja surkeaa"
On "todella järkyttävää ja surkeaa", miten Venäjän ortodoksinen kirkko tekee yhteistyötä ja propagandaa maan valtionjohdon kanssa.
Näin toteaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava rovasti Heikki Huttunen.
Huttunen on työskennellyt pääsihteerinä muun muassa Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa sekä Euroopan Kirkkojen Konferenssissa.
Kirkon on käytävä läpi, miten Venäjän ortodoksinen kirkko on antanut itsensä äärimmäisen väkivallan eli sodankäynnin työkaluksi, Huttunen toteaa.
– Neuvostoliiton uskontovainoista on kulunut vain yksi sukupolvi, eikä oikeastaan sitäkään. Se on järkyttävää ja hämmentävää, Huttunen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Soraääniäkin Venäjän papistosta on kuulunut, mutta ne on hiljennetty. Jos pappi on rukoillut rauhan, ei voiton puolesta, on häntä voitu sakottaa. Erottamisiakin on nähty, Huttunen sanoo.
Suomen ortodoksista kirkkoa johtava arkkipiispa Leo on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan ja uskonnon käytön sotapropagandassa. Hänen mukaansa kyse ei ole vain sodasta, vaan "rikollisesta sodasta".
Rovasti Heikki Huttunen: "Joskus tulee rauha ja pitää elää yhdessä. Kirkon pitäisi olla sen malli tai heijastus."
Läheiset sotavankeina
Rovasti Huttunen kokee käyneensä sotaa Suomesta käsin yli kaksi vuotta.
Hän on keskustellut sekä sotaa paenneiden ukrainalaisten että Suomessa asuvien venäläisten kanssa.
Hätä ja pelko ovat alati läsnä keskusteluissa.
Rovastille avaudutaan arkipäiväisistä huolista. Moni venäläinen maksoi mummonsa vuokran Suomesta käsin, nyt se ei enää onnistu. Postikaan ei kulje, joten paperikirjeet eivät liiku. Ahdistus on laajaa.
Venäjän ortodoksikirkon mukaan Venäjä käy Ukrainassa "pyhää sotaa".
Ukrainalaiset ovat yksi Euroopan uskonnollisimpia väestöjä, Huttunen sanoo. Lohdun ja tuen etsiminen kirkon seinien sisältä on näin ollen heille luonnollista.
Suomessa ortodoksisen kirkon jäseniä on reilut 53 000. Moni ukrainalainen on kertonut olleensa myönteisesti yllättynyt, että Suomesta löytyy ortodoksisia kirkkoja.
Kaikilla Suomen paikkakunnilla ei ole ortodoksista seurakuntaa. Niissä asuville ukrainalaisille on Huttusen mukaan pyritty antamaan mahdollisuus löytää kirkkoon.
– Ukrainalaisilla on trauma ja taakka. He tulevat sodan keskeltä. Koti ja kotikaupunki voivat olla maan tasalla, Huttunen sanoo.
– Monien läheiset ovat sotavankeja. Yhden perheen isä ja isoisä ovat olleet sotavankeja kaksi vuotta ja aina ei ole mitään tietoa heistä, hän jatkaa.
Venäjän hyökkäyssodan aikana on tuhoutunut valtava määrä myös uskonnollisia rakennuksia.
Vain huonoja uutisia
Huttusen korviin ei kirkossa ole kantautunut venäläisten ja ukrainalaisten välisiä ristiriitoja.
Ukrainalainen ortodoksipappi Serhii Danilov sen sijaan kertoo joidenkin venäläisten puhuneen hyökkäyssodan olevan oikeutettu.
Näille venäläisille Danilov sanoo, etteivät he tiedä, miltä tuntuu istua lapsensa kanssa ja kuunnella pommien iskeytyvän lähelle.
Ennen pappisuraa Danilov oli insinööri. Kaikki oli selvää, hän kertoo. Hän tiesi, miten töitä tehdään ja kuinka rakennetaan. Pappina kyse on tunteista, hän sanoo MTV Uutisille.
– Ihmiset tulevat tänne, koska heillä ei ole kotia, naapureita, perhettä. Joka päivä kuulen, että joku on kuollut ja he pyytävät rukoilemaan.
– Emme kuule hyviä uutisia, vain huonoja uutisia.
Ukrainalainen ortodoksipappi Serhii Danilov: "Emme kuule hyviä uutisia, vain huonoja uutisia."
"Joskus tulee rauha"
Ukrainassa ortodoksit ovat jakautuneet useampaan ryhmään. Tämä Ukrainan sisäinen "konflikti" heijastuu myös Suomeen, rovasti Huttunen katsoo. Hän pitää asiaa valitettavana.
– Emme pidä hyvänä, että Ukrainan jakautuneisuutta tuodaan Suomeen, Huttunen muotoilee.
Koska sota jatkuu jo pitkälti kolmatta vuotta, ei traumoista toipuminen pääse alkamaan, Huttunen sanoo. Kaikki eurooppalaiset tulevat vielä näkemään, mitä ukrainalaiset tarvitsevat ja "varmasti myös venäläiset".
Huttusen mukaan kirkon pitäisi olla paikka, jossa katsotaan nykyhetkeä pidemmälle ja syvemmälle.
Täytyy nähdä ihminen, eikä keskittyä hänen poliittisiin näkemyksiinsä tai taustaansa, Huttunen sanoo.
– Joskus tulee rauha ja pitää elää yhdessä. Kirkon pitäisi olla sen malli tai heijastus.
Sodan seurauksena maahan pudonnut ortodoksikirkon kupoli Avdijivkassa helmikuussa.
Pahantahtoisia luuloja
Putinin puolestapuhuja numero yksi Venäjän ortodoksisessa kirkossa on sitä johtava patriarkka Kirill, joka katsoo venäläissotilaiden taistelevan länttä vastaan "pyhää sotaa" Ukrainassa.
Patriarkan mukaan Venäjän suurhyökkäyksellä on sekä fyysinen että "metafyysinen merkitys". Sota tuo "ikuisen pelastuksen" etnisille venäläisille.
Rovasti Huttusen mukaan patriarkka Kirillin toiminta ja sanat ovat "aika etäisiä" Suomen ortodoksiselle kirkolle, joka on ollut yli 100 vuotta erillään Venäjän ortodoksisesta kirkosta.
Patriarkka Kirillin mukaan sota tuo "ikuisen pelastuksen" etnisille venäläisille.
Suurelle osalle suomalaisista ortodoksisen kirkon sisäiset jakolinjat eivät ole tuttuja. Sipulikupoli yhdistyy monien mielissä juuri Venäjään ja sen ortodoksiseen kirkkoon.
– Se sattuu Suomen ortodokseihin, kuinka paljon tästä aiheutuu epäilyksiä ja pahantahtoisia luuloja meitä kohtaan, Huttunen sanoo.
– Kirill on menettänyt uskottavuutensa uskonnollisena johtajana. Venäjän ortodoksisen kirkon sisällä on kriisi, joka täytyy jossain vaiheessa käydä läpi, hän sanoo.