Sähkön hinta huitelee pilvissä, mutta muistatko vielä 70-luvun energiakriisin? – Näin suomalaiset pakotettiin säästämään sähköä

Voimalinja Turussa.
All Over Press
Julkaistu 17.01.2022 06:08
Toimittajan kuva

Annika Nuotto

annika.nuotto@mtv.fi

Pörssisähkön hinta on Suomessa ollut viime syksystä lähtien huippukorkealla, ja Energiateollisuus ry:n mukaan hinnat pysyvät korkeina vielä ainakin kesään asti. Sähkön säästökuuria ei kukaan kuitenkaan vaadi, vaan toisin oli 1970-luvulla.

Vuonna 1973 maailmaa kuritti energiakriisi, joka sai alkunsa arabimaiden hyökkäyksestä Israeliin. Sotaa seurasi kauppasaarto Lähi-idässä, ja länsimaissa öljyn hinta kallistui kallistumistaan.

Suomessa alettiin pelätä öljyhanojen tyrehtymistä kokonaan, kun öljyn jakelua oli jo alettu boikotoida Israelin ystävyysvaltioihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin.

Niinpä Suomessa päädyttiin joulukuussa 1973 käynnistämään valtioneuvoston päätöksellä maanlaajuinen noin puolivuotinen energiansäästökampanja.

Moottoritiet pimenivät ja asunnot viilenivät

Lain nojalla ja rangaistusten uhalla jokaisen suomalaisen tuli säästää arjessaan sähköä.

Säännöstelyyn kuului muun muassa asuntojen ja toimistojen huonelämpötilan pitäminen riittävän alhaisena. Korkeintaan huoneistossa sai olla 20 astetta lämmintä. 

Valomainokset kiellettiin, ja kauppojen näyteikkunat tuli pimentää liikkeiden ollessa suljettuina. Samoin moottoriteiltä katkaistiin valaisu. 

Autoa ei saanut lämmittää sähköllä, ellei pakkasta ollut yli kymmenen astetta. Ajaa sai korkeintaan 80 kilometriä tunnissa, eikä autourheilua saanut harrastaa.

Määräysten rikkojaa uhattiin sakko- ja jopa vankeusrangaistuksilla, mutta tällaisia rangaistuksia ei Suomessa kuitenkaan jaettu.

Mitä kampanjasta seurasi?

Ennen kriisiä öljy oli ollut halpaa. Nyt Suomen oli mietittävä energiankäyttöään uusiksi, ja esimerkiksi maakaasu otettiin käyttöön, vaikka siihen oltiin aiemmin suhtauduttu nihkeästi.

Annettujen määräysten lisäksi suomalaiset tekivät omia ratkaisujaan ja säästötoimenpiteitään, ja ne johtivat myös ei-toivottuihin seurauksiin.

Esimerkiksi taloja eristettiin ja tiivistettiin vähän liiankin huolellisesti, mikä johti homevaurioihin.

Säästökuuri ei olisi nykyaikainen ratkaisu

Pörssisähkön viimeaikaiseen hinnan nousuun ovat vaikuttaneet monet asiat, muun muassa kovat pakkaset ja Ruotsin jo pitkään rajoittama sähkönsiirto Suomeen. 

Lue myös: Ruotsin aiheuttama sähkövaje ei ratkea lähiaikoina ja syykin on selvä

Olisiko Suomessa syytä aloittaa 70-luvun säästökampanjaa vastaava säästökuuri?

Energiatehokkuuteen keskittynyt asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta ei pidä ajatusta säästökampanjasta nykyaikaisena ratkaisuna.

Nykyään Suomessa energiatehokkuuden sääntely tapahtuu esimerkiksi rakentamisessa. 

Yksittäisten suomalaisten energiankäyttöä olisi vaikea lähteä rajoittamaan, varsinkin kun osalla ihmisistä on käytössään kiinteähintaiset ja osalla taas pörssiin sidotut sähkösopimukset.

– Itse olen miettinyt sitä, että jonkinlainen hinnoittelumalli sähkön käytön huippuhetkiin olisi syytä kehittää. Tässä on käynyt niin, että maksut ovat olleet viime aikoina kovia niille, jotka ovat valinneet pörssisähkön. Ne, joilla taas on kiinteä sähkö, voivat elää kuin pellossa. Ei pitäisi olla vapaamatkustajia, Suur-Uski toteaa.

Lähteet: muun muassa Yle, Seura ja Ylioppilaslehti

Lue myös: Riittääkö sähkö kovilla pakkasilla? Näin vastaa Energiavirasto

Tuoreimmat aiheesta

Sähkö