"Kyllähän se tietysti ongelma on, että sairaanhoitajat kokevat nämä tietojärjestelmät keskimäärin vain tyydyttäviksi." Sairaanhoitajien kokemat potilaisiin kohdistuneet vakavat haittatapahtumat vaikuttavat kasvaneen selvästi, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tehystä kerrotaan, että tiedon katkokset ovat aiheuttaneet potilaille jopa hengenvaarallisia tilanteita.
Tutkimuksessa arvioiduista tietojärjestelmistä heikoimman kouluarvosanan – 5,6 – sai Uudellamaalla ajankohtainen potilastietojärjestelmä Apotti. Esimerkiksi OYS:n käyttämä ESKO-potilastietojärjestelmä saa käyttäjiltä kouluarvosanan keskiarvon 8,2.
Katso täältä, miten järjestelmät pärjäsivät.
Kun kolme vuotta sitten sairaanhoitajista noin 6 prosenttia koki, että tietojärjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut potilaalle vakavan haittatapahtuman, niin tänä vuonna luku oli jo noin 16 prosenttia. Tehystä annetaan esimerkki.
– Jos potilas on allerginen vaikka jollekin lääkeaineelle. Ja tämä tieto on kirjattu, mutta tämä tieto ei siirry jatkohoitopaikkaan, niin se voi aiheuttaa potilaalle hengenvaarallisen tilanteen, kertoo Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen.
Ja siis tällaisia on havaittu?
– Tiedän, että tällaisia on olemassa, Viinikainen jatkaa.
Apotin käyttäjistä liki puolet oli samaa mieltä siitä, että järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut haittatapahtuman.
Tuoreessa tutkimuksessa sairaanhoitajat pisteyttivät yleisimmät potilastietojärjestelmät. Kritiikki oli suurta.
– Kyllähän se tietysti ongelma on, että sairaanhoitajat kokevat nämä tietojärjestelmät keskimäärin vain tyydyttäviksi, toteaa THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Heikoiten pärjäsi Apotti – kouluarvosana viisi ja puoli (5,6). Apotin käyttäjistä liki puolet oli samaa mieltä siitä, että järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut haittatapahtuman.
– Monet Apotin käyttäjät kokivat, että järjestelmä on epälooginen, Kyytsönen kertoo.
"Kyllähän se, että haittatapahtumia tapahtuu, kertoo siitä potilasturvallisuuden tasosta. Sairaanhoitajat kokivat esimerkiksi organisaatioiden välisen tiedonkulun olevan vielä kehittämistä vailla. Ongelmia koettiin myös tietojärjestelmien teknisessä toimivuudessa ja ihan rutiinitehtävien suorittamisessakin." |
Tutkimuksen mukaan joka kolmas sairaanhoitaja ei koe olevansa kokenut potilastietojärjestelmän käyttäjä.
– Se on kyllä todella huolestuttavaa. Että jos miettii, että jos ei tiedä, mihin tämän kriittisen tiedon potilaan hoidosta kirjaan, niin voi olla, että se jää kirjaamatta kokonaan tai sitten se tulee kirjattua, mutta se tieto ei siirry eteenpäin sille kollegalle seuraavaan työvuoroon, kertoo Tehyn Viinikainen.
Tutkija on huolissaan potilasturvallisuudesta.
– Kyllähän se, että haittatapahtumia tapahtuu, kertoo siitä potilasturvallisuuden tasosta. Sairaanhoitajat kokivat esimerkiksi organisaatioiden välisen tiedonkulun olevan vielä kehittämistä vailla. Ongelmia koettiin myös tietojärjestelmien teknisessä toimivuudessa ja ihan rutiinitehtävien suorittamisessakin, Kyytsönen sanoo.
"Jos nämä tietojärjestelmät eivät kykene tukemaan sairaanhoitajien päivittäistä työtä, niin se on ihan aito ongelma"
Kyytsösen mielestä aiheeseen on syytä puuttua.
– Iso osa heidän työajastaan käytetään ihan fyysisesti siinä tietojärjestelmän äärellä eli jos nämä tietojärjestelmät eivät kykene tukemaan sairaanhoitajien päivittäistä työtä, niin se on ihan aito ongelma, johon pitää puuttua.
Yhtä lailla turhautuminen tietojärjestelmiin näkyy lääkäreissä.
– Eri ammattilaisilta saadut tulokset ovat pääpiirteittäin samansuuntaisia, Kyytsönen sanoo.