Sairaanhoitopiireistä kannatusta potilasturvalaille – "Pidän ikävä kyllä välttämättömänä, että laki laaditaan"

STT kysyi asiaa johtavilta lääkäreiltä Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti potilasturvalain valmistelun 1. huhtikuuta eli samana päivänä, jona sosiaali- ja terveysalan hoitajien lakko alkoi. Toteutuessaan potilasturvallisuuslaki antaisi aluehallintovirastoille valtuudet määrätä hoitajia töihin sakon uhalla potilasturvallisuuden takaamiseksi.

– Pidän ikävä kyllä välttämättömänä, että tällainen laki laaditaan. Suojelutyön määrä, jonka olemme saaneet, on parhaimmillaankin ollut riittämätön kiireellisen ja kriittisen hoidon turvaamiseksi, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Suojelutyöllä tarkoitetaan potilaiden hengen ja terveyden kannalta välttämätöntä hoitoa, joka pitäisi lakosta huolimatta pystyä toteuttamaan. Sairaanhoitopiirit ovat koko lakon ajan väittäneet, että ammattiliittojen tarjoama suojelutyön määrä ei ole ollut riittävä. Lakossa olevien liittojen eli sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa.

"Olisi viimesijainen keino"

Lisäksi sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit totesivat tapaamisessaan 10. huhtikuuta, että "työkalut tilanteisiin, joissa suojelutyötä ei luvata tarpeeksi tai se (suojelutyö) ei toteudu, puuttuvat." Asia ilmenee STT:n näkemästä STM:n muistiosta, johon oli koottu tiivistelmä kyseisestä ylilääkärien tapaamista. Tiivistelmän perusteella johtavat lääkärit eivät kuitenkaan suoraan nimenneet, mitä nämä työkalut voisivat mahdollisesti olla.

Tapaamiseen osallistuivat johtajaylilääkärit kaikista kuudesta sairaanhoitopiiristä, joita hoitajalakon ensimmäinen vaihe koski.

Johtajaylilääkäri Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä tähdentää, että riittävään suojelutyöhön velvoittava laki olisi viimesijaisin keino vaikuttaa, jos neuvottelut eivät tuota tulosta.

– Todella toivon, että neuvotteluissa päästäisiin lopputulokseen niin, että lakia ei tarvittaisi, Pietilä toteaa.

– Vaikka laki tulisi voimaan, eihän sitä ole tarvetta käyttää, jos neuvottelut suojelutyöstä johtaisivat riittävään tulokseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander on samoilla linjoilla.

–  Laki olisi ilman muuta viimesijainen keino. Totta kai toivon, että lakia ei tarvittaisi, mutta silloin suojelutyöneuvotteluissa pitäisi päästä etenemään niin, että kriittiset hoidot toteutuisivat ilman potilasturvallisuuslakia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Kati Ojala sanoo, että laki tarvitaan turvaamaan potilaiden hoitoa ja henkeä lakon aikana.

– Suuri ongelma (sairaanhoitopiirissämme) on ollut, että yksilöt kieltäytyvät saapumasta sovittuun suojelutyöhön. Tämä on tilanne, johon mikään laki ei tällä hetkellä auta, Ojala toteaa.

– Täytyisi olla joku potilaiden hoitoa ja henkeä turvaava laki olemassa, jotta saataisiin velvoitettua henkilöt saapumaan suojelutyöhön.

Hoitajalakon ensimmäinen vaihe päättyi perjantaina aamukuudelta. Kakkosvaihe alkaa keskiviikkona 20. huhtikuuta samaan kellonaikaan, jos työehtosopimusneuvotteluissa ei sitä ennen tapahdu ratkaisevaa käännettä. Tuolloin kaksi viikkoa kestävä lakko koskisi 35  000:tta hoitajaa yhteensä 13 sairaanhoitopiirissä.

Tehy ja Super tavoittelevat neuvotteluissa palkkaohjelmaa, jossa sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.

Hoitojonoja ei pystytä pääsiäisenä purkamaan

Sairaanhoitopiireistä kerrotaan STT:lle, että vaikka lakkoon on tiedossa ainakin keskiviikkoaamuun kestävä tauko, tilanne ei käytännössä juuri muutu. Sairaalat toimivat pyhien yli ainoastaan päivystysvalmiudessa.

– Meillä on pelkkä päivystysmiehitys niin kuin aina juhlapyhien aikaan. Ei täällä pystytä laisinkaan hoitojonoja purkamaan, vs. johtajaylilääkäri Ojala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kiteyttää.

– Pääsiäisenä ei tehdä muita kuin päivystyksellisiä leikkauksia. Muiden leikkausten järjestäminen edellyttäisi, että peruisimme ihmisten lomia ja kutsuisimme heidät töihin pääsiäisenä, toteaa puolestaan johtajaylilääkäri Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Johtavien lääkäreiden mukaan tilanne pysyy sairaaloissa vaikeana, jos lakko jatkuu keskiviikkona. Husissa on hallintoylilääkäri Ulanderin mukaan varauduttu olemaan edelleen "lakkomoodissa".

– Suunniteltu leikkaustoiminta on tällä hetkellä meillä lähestulkoon nollissa. Olemme nyt kaksi viikkoa menneet lakkomoodissa, ja lähtökohtaisesti ajattelemme, että niin joudutaan jatkamaan, Ulander sanoo.

–  Seuraavat suojelutyöneuvottelut ovat tiistainaamuna. Silloin nähdään, minkälainen suojelutyön määrä loppuviikolle kokonaisuudessaan saadaan.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulun yliopistollisen sairaalan keskiviikon aamuvuoroon on vs. johtajaylilääkäri Ojalan mukaan luvattu ammattiliitoista suojelutyöhön noin viisi prosenttia tavanomaisesta hoitajamäärästä. Määrästä tullaan kuitenkin vielä alkuviikolla neuvottelemaan, Ojala sanoo.

– Tämä on ihan katastrofaalinen tilanne. Perumme päivittäin isoja syöpä- ja avosydänleikkauksia, potilaat jäävät vaille hoitoja, eikä syöpädiagnostiikkaa voida tehdä. Vuodeosastoja on suljettu ja potilaita siirrellään toisiin sairaaloihin.

–  Ei meillä normaalisti tällaista ole.

Tehy: Hoitajapula ratkeaa vain rahalla

STM:n mukaan potilasturvallisuuslaki olisi väliaikainen. Ministeriön mukaan lakiesitys on valmis annettavaksi nopealla aikataululla, jos suojelutyötä koskevissa neuvotteluissa ei onnistuta riittävässä laajuudessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) ilmoitti tiistaina antavansa lakiesityksen potilasturvallisuuslaista ensi viikon alussa, jos tilanne hoitajien työtaistelussa näyttää silloin samalta kuin nyt. Laista vallitsee kuitenkin erimielisyyttä hallituksen sisällä ja jopa Lindénin omassa puolueessa SDP:ssä.Tehy katsoo, että Lindén on asettunut kiistassa työnantajan puolelle puuttumalla hoitajien lakko-oikeuteen.

– On turhaa väittää, että hallitus ei olisi ottanut osaa työmarkkinariitaan. On mahdotonta ennustaa ministeri Lindénin toimia ensi viikolla. Toiminta tämän lakiesityksen suhteen on ollut kauniisti sanottuna poukkoilevaa, Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi vastasi eilen sähköpostitse STT:n kysymyksiin.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää lakiesityksen lopputulosta täysin avoimena. Hän vastasi STT:lle torstaina sähköpostilla, että ministerin on tehtävä omat päätöksensä.

Tehyn Kirvesniemen mukaan nyt vaikuttaa, että työnantajia tai Suomen hallitusta ei kiinnosta, löytyykö riita-asiaan ratkaisua. Hän sanoi, että pääsiäisenä ei ole lakkoa siksi, että sovittelulle haluttiin varata aikaa.

– Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sovittelulautakunta viettää pääsiäislomaa. Ainakaan yhtään virallista neuvottelutilaisuutta ei ole järjestetty.

Paavola sanoi viestissään, että liiton jäsenet ovat perjantaista lähtien normaalissa työssä ja liiton neuvottelijoille pääsiäinen olisi hyvää neuvotteluaikaa.

Hoitajapula on "pakko ratkaista"

Potilasturvallisuuslakia Kirvesnimi kutsui "hoitajien pakkotyölaiksi". Liiton jäsenten hän sanoi olevan hyvin sitoutuneita työtaisteluun, eivätkä hoitajat hänen mukaansa haluaisi tehdä edes suojelutyötä. Samaa kanta oli Paavolalla, jonka mukaan lakkohalukkuutta on paljon.

Kirvesniemen mukaan työriita ratkeaa ja sopimus syntyy ennemmin tai myöhemmin. Viime kädessä hoitajapulan ratkaiseminen on hänen mielestään hallituksen vastuulla.

–  Hoitajapula on pakko ratkaista, ja se ratkeaa vain rahalla.

Paavola kuvaili hoitajapulaa Suomessa valtavaksi ja todella huolestuttavaksi. Hän arvioi, että potilasturvallisuuslain mahdolliset vaikutukset esimerkiksi alan vetovoimaisuuteen on asia, joka tulisi näkyväksi vasta ajan myötä.

Tehy teki rikosilmoituksen lainvastaisesta hätätyöstä

Tehy tiedotti keskiviikkona tehneensä poliisille rikosilmoituksen Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) toimialuejohtajasta. Tehyn mukaan toimialuejohtaja oli määrännyt kolme sairaanhoitajaa tekemään hätätyönä 6,5 tunnin työpäivän viime viikolla lakosta huolimatta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto (avi) katsoi, että hätätyötä oli teetetty lainvastaisesti.

Tehyn Kirvesniemen mukaan liitto odottaa avin päätöstä muutamasta muustakin tapauksesta ja tarvittaessa tekee myös niistä rikosilmoituksen.

Lounais-Suomen avin lakimies Aki Eriksson vahvisti eilen STT:lle avin ratkaisun. Hänen mukaansa hätätyösäännös sopii lakkotilanteisiin huonosti jos ollenkaan, sillä lakkotilanteessa on yleensä kyse säännöllisestä työstä, ei työaikalain säännöksistä poikkeamisesta. Lisäksi työnantajalla ja liitolla oli eri käsitys siitä, miten suojelutyöstä oli neuvoteltu.

–  Neuvottelut suojelutyöstä ovat tällä hetkellä ainakin yksittäistapauksissa valitettavan puutteelliset, Eriksson sanoo.

Avin eilen julkaisemassa tiedotteessa Eriksson kuvailee hätätyön tulevan lakkojen aikana kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten silloin, jos lakko, sairausloma-aalto, suojelutyöstä kieltäytyminen ja muu vastaava seikka osuvat samaan aikaan.

Superin Paavola kertoi torstaina, ettei Super ole tehnyt asiaan liittyä rikosilmoituksia, mutta muutamia kysymyksiä liitolle on aiheesta tullut.