Tehy ja Super tyrmäävät potilasturvallisuuslain, työnantaja toivoo sen hyväksyntää eduskunnassa – työnantaja voisi kieltää lakon ja joukkoirtisanoutumiset sakon uhalla

Työntekijä- ja työnantajapuolen järjestöt olivat aamupäivällä sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuudessa aiheesta.

Hoitajajärjestöjen mukaan esitys antaisi työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyöhön tarvittavien hoitajien määrän. Lakiesitys myös velvoittaisi työntekijäjärjestöjä huolehtimaan lakon aikana riittävästä henkilöstön määrästä.

Lisäksi aluehallintovirastot voisivat työnantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan ja määrätä hoitajia potilasturvatyöhön sakon uhalla.

Järjestöjen mukaan lakiluonnos pyrkisi estämään myös tulevat sote-alan työtaistelut mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset. 

Järjestöjen mukaan riippumaton tuomioistuin voi jo nykyisellään kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Järjestöjen mukaan keinoa on käytetty viimeksi vajaa vuosi sitten.

– Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja, hoitajajärjestöt sanoivat tiedotteessaan.

Työntekijäjärjestöjen mukaan lakiesityksen luonnos on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä ja sen toiveita kuunnellen. Niiden mukaan tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.

Lue myös: SuPerin ja Tehyn kysely: Kansa vaatii hoitajille palkankorotusta, valtaosa pitää työtaistelua oikeutettuna – pakkolaki jakaa mielipiteitä

Työnantajapuoli pitää välttämättömänä

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi syyskuun alussa valmistelevansa lakiesitystä potilaiden hengen turvaamiseksi. Valmistelun taustalla ovat Tehyn ja Superin ilmoittamat lakkoaikeet muun muassa teho-osastoilla useissa kaupungeissa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on omalta osaltaan ilmoittanut, että Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin aikuisten teho-osastoa ei voida pitää toiminnassa, jos lakko toteutuu. Potilaat pyrittäisiin siirtämään muihin sairaaloihin.

Lue myös: Valvira huolissaan: Potilaita voi kuolla teho-osastojen lakon aikana – Superin Paavola: "En ota syyllisyyden taakkaa"

Työnantajapuolta edustavan KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas pitää lakia välttämättömänä syksyn työtaistelutilanteissa. Hänen mukaansa hoitajajärjestöjen ilmoitusten perusteella potilaiden henki ja terveys ovat vaarassa.

– Toivomme kovasti, että tämä laki menisi eduskunnasta läpi. Työtaisteluoikeutta kukaan ei ole keneltäkään pois viemässä. Kyse on minimiresurssista, jotta turvataan toiminta, Nybondas-Kangas sanoo.

Ensimmäinen hoitajajärjestöjen ilmoittamista lakoista on alkamassa perjantaina Hämeenlinnassa. Nybondas-Kangas ei usko, että laki ehtisi valmiiksi siihen mennessä.

HS: Liitoille velvollisuus huolehtia työvoimasta

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivat lakiesityksen sisällöstä omien tietojensa pohjalta viikonloppuna. Jos lakiesitys toteutuisi, lehtien tietojen mukaan aluehallintovirastot (avi) voisivat kovimmillaan määrätä työtaistelun aikana yksittäisiä hoitajia töihin sakon uhalla.

Helsingin Sanomien mukaan yksittäisiin hoitajiin kohdistuva ukaasi olisi viimesijainen ja hallitus kohdistaisi velvoitteet ensisijaisesti liittoihin. Sen mukaan liitoille tulisi velvollisuus huolehtia riittävän työvoiman tarjoamisesta työtaisteluiden aikana.

Lue myös: Hoitajien pakkotyölaki valmisteilla – "En usko, että Suomessa poliisit hakevat ketään kotoa töihin"

Jos työnantaja- ja työntekijäpuoli eivät pääse viimeistään viittä vuorokautta ennen lakon alkamista sopuun suojelutyön määrästä, aluehallintovirasto voisi työnantajan hakemuksesta kieltää lakon tai joukkoirtisanoutumisen toimeenpanon sakon uhalla.

Lindén: "Sellaista henkeä ei ole, etteikö lakia annettaisi"

Sosiaali- ja terveysministeriö kuuli hoitajia ja työnantajia uudesta potilasturvallisuuslaista sunnuntaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoi STT:lle kuulemisen jälkeen, että esityksessä on eräitä auki olevia kysymyksiä. Hän ei osaa arvioida, milloin esitys tarkalleen valmistuisi.

– Pitäisihän se tänään saada valmiiksi. Muutenhan tässä tulee aikapula, Lindén sanoi sunnuntaina alkuiltapäivällä.

Lindén sanoo, ettei hän itse osallistunut kuulemiseen, vaan se käytiin virkamiesten ja osallisten kesken. Kuulemisesta tulee yhteenveto, jonka pohjalta poliitikot neuvottelevat.

Lue myös: Oppositio tekee välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä

– Sellaista henkeä ei ole, etteikö lakia annettaisi. Sitähän tämä koskee, miten asia sanotaan.

Sovittelija: "Aika kaukana toisistaan"

Kuulemisen jälkeen työmarkkinaosapuolet suuntasivat valtakunnansovittelijan pakeille Helsingin Bulevardille. Sovittelu jatkui sunnuntaina kahdelta. Sitä ennen työriitaa ratkottiin pienemmissä ryhmissä. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoo STT:lle, että sovittelulle on varattu ajankohdat myös maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona.

– Meillä on näköpiirissä ensimmäinen työtaistelu ja katsomme, mitä on mahdollista tehdä sovittelun keinoin ennen sitä, Sajavaara sanoi STT:lle ennen sunnuntain sovittelun alkua.

Alkuviikosta sovittelija kertoi Twitterin kautta, että lähentymistä oli tapahtunut jonkin verran. Hän nyt täsmentää, että osapuolet ovat "vielä aika kaukana toisistaan".

Julkisen alan hoitajat ovat olleet ilman työehtosopimusta maaliskuusta alkaen. Sajavaara aloitti tehtävässään elokuusta, eli hän peri sovittelu-urakan edeltäjältään Vuokko Piekkalalta. Hän luonnehtii päässeensä heti tositoimiin.

– On tämä vaikeammasta päästä. Tässä on aika vähän pelimerkkejä pöydällä, millä sopua rakentaa, Sajavaara luonnehtii hoitaja-alan tilannetta.