Sairauslomien ilmoittaminen pelkästään esimiehelle eli niin sanottu omailmoituskäytäntö on laajentunut Suomessa jo osin seitsemän päivän mittaiseksi. Kunnissa on pääsääntöisesti hyvät kokemukset omailmoitusmallista.
Esimiehet ovat havainneet, että omailmoitusmenettely on lyhentänyt sairauslomien pituutta ja vähentänyt työterveyshuollon kuluja.
Kaikilla työpaikoilla omailmoitus ei ole kuitenkaan toiminut, ja esimerkiksi Lumijoki päätti palata väliaikaisesti vanhaan käytäntöön.
– Vuonna 2014 todettiin kunnan työntekijöiden sairauspoissaolojen määrän lisääntyneen runsaasti. Ajateltiin, että yhtenä toimenpiteenä sairauspoissaolojenhallintaan on, että jokaisesta sairauspoissaolosta vaadittaisiin terveydenhuollon ammattilaisen antama todistus, kertoo Lumijoen perusturvajohtaja Marja-Leena Lehtopuu.
Kuitenkin ainakin viisi kuntaa on puolestaan laajentanut omailmoituskäytännön seitsemään päivään.
– Ei mennä sitten turhissa tilanteissa työterveyteen tai muutoinkaan lääkärille. Erityisesti tämmöisissä flunssatilanteisssa tai mahaepidemioissa, joissa lepo on tärkeintä, ei sitten suotta käytetä lääkäripalveluja, toteaa Lahden kaupungin henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi.
Myös työntekijäpuolella omailmoituksella pidettäviä sairaslomia on pidetty hyvänä järjestelmänä. Seitsemän päivän itse ilmoitettava sairasloma kuulostaa kuitenkin äkkiseltään paljolta.
– Kyllä se viiden päivän pitäisi riittää. Sitten on kyllä jo tosi kyseessä, ja joutaa kyllä mennä jo lääkäriinkin, toteaa Kokkolan vesilaitoksen toimistonhoitaja Eivor Wärn-Auvinen.