Työikäisten yleisin lääkärilläkäyntisyy ovat hengitystieinfektiot, selviää Mehiläisen käyntitilastoista. Työterveyshuoltoon kohdentuva kysyntä on valtavassa kasvussa, kertoo asiantuntija MTV Uutisille.
Johtavan työterveyslääkärin mukaan nuhakuumeoireissa perusterveen henkilön hakeutuminen vastaanotolle ei ole tarkoituksenmukaista eikä tuota terveyshyötyä, vaan kuormittaa järjestelmää ja vaikeuttaa sairaampien hoitoonpääsyä.
Asiantuntijan mukaan esihenkilöiden uskallus myöntää poissaolo flunssan vuoksi on alentunut aiemmas ja herkkyys hakeutua palveluihin on kasvussa. Mihin se johtaa?
– Siihen, että kysyntä on niin valtavaa, että tarjonta ei pysy perässä. Se, mihin terveydenhuoltoa erityisesti pitäisi käyttää, eli todellisten vaikeiden työkyvyttömyysriskissä olevien sairauksien hoitoon, niin sehän on sieltä kokonaisuudesta pois. Pahimmillaan näemme, että ne vakavat sairaudet, niiden löytäminen viivästyy ja potilaat joilla on henkäkin uhkavia sairauksia heidän hoitoonpääseminen myöhentyy, toteaa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
– Ei tavallisilla nuhakuumeoireilla terveyshyötä saavuteta sillä, että lääkärin vastaanotolle hakeudutaan, Martti jatkaa.
– Syy, miksi työterveyshuollossa ajaudutaan vastaanotolle, johtuu aika pitkälle siitä, että työnantajat edelleen vaativat terveyshuollosta todistusta poissaolon perusteeksi. Näkisin, että tämä on turhaa terveydenhuoltopalveluiden käyttöä.
"Esihenkilön luvalla poissaolo vähentää lyhyiden poissaolojen määrää"
Asiantuntija kannustaa työnantajia muuttamaan sairauslomakäytäntöjään.
– Poissaolotarpeesta voidaan oikein hyvin sopia työpaikalla esihenkilön luvalla. Kyse on luottamussuhteesta.
Asiantuntijan mukaan se, että ei joudu todistamaan poissaoloaan terveystahon kautta, vahvistaa työnantajan mahdollisuuksia tukea ihmisten työssäjaksamista ja työhyvinvointia.
Martti muistuttaa, että sairauspoissaolo itsessään maksaa EK:n mukaan 370 euroa per päivä ja jos siihen vielä lasketaan lääkärissäkäynti laboratorioineen, niin aika äkkiä siitä sellainen sadan euron lisäkustannus syntyy.
– Jo useamman vuoden takaa on tutkimusnäyttöä, että esihenkilön luvalla poissaolo vähentää lyhyiden poissaolojen määrää. Lääkäri määrää sen vähintään 2-3 päivää kerrallaan melkein joka kerta. Yksi flunssa voi tarkoittaa 3 kertaa 370 euroa plus lääkärikäynti, toteaa Martti.
SOS - Save Our Sote MTV:n juttusarjassa sote-aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? |
"Se on todella pois kansantaloudesta"
Kuinka paljon teitä kuormittaa julkisen sektorin hoitoonpääsyn vaikeudet?
– Kyllähän se näkyy. Työterveyshuoltoon kohdentuva kysyntä on valtavassa kasvussa. Se on ollut viime vuoden ajan ja näyttää vain jatkuvan. Työikäinen väestö ei pääse siinä määrin perusterveydenhuoltoon ja huonosti erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi suunniteltuihin leikkauksiin.
Esimerkkinä vaikkapa työikäinen tekonivelpotilas:
– Pahimmassa tapauksessa Kela-päivät tulee käytettyä, 360 päivää. Sitten kolkutellaan jo työeläkeyhtiön kuntoutustukimaailmaa, niin se on todella pois kansantaloudesta.
Martti korostaa palveluiden järkevää käyttöä ja moniammatillisia työskentelytapoja etulinjaan.
– Esimerkiksi yleislääkärin keinot auttaa selkäkipuista ovat vähäisemmät kuin sillä suoravastaanottokoulutuksen omaavalla työfysioterapeutilla.
SOS-ohjelmassa puidaan hoitoonpääsyä ja sen vaikeuksia, vieraana professori Heikki Hiilamo. Miten tehdä toisin? SOS-ohjelma katsottavissa artikkelin sisällä olevalta videolta.