Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on kutsunut peräti kymmenentuhatta suomalaista osallistumaan terveystutkimukseen. Nyt THL toivoo, että kaikki osallistuisivat.
– Tutkittavalle tarjotaan aika paljon erilaisia, ilmaisia mittauksia. Terveystarkastusprotokollan mukaisesti pituutta, painoa, kehonkoostumusta. Otetaan verinäyte, verenpaine ja tutkitaan näköä. Lisäksi mitataan esimerkiksi oppimista ja muistia, luettelee FinTerveys-tutkimuksen koordinaattori Katja Borodulin.
– Tavoitteena on laajamittaisesti kerätä ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja niitä määrittävistä tekijöistä.
Tutkimukseen osallistuvat ovat kotoisin ympäri Suomea. Tutkimusryhmä jalkautuu itse 50 paikkakunnalle.
Vaikka yli 10 000 on saanut henkilökohtaisen kutsun mukaan, niin on ryhmiä, joita on vaikea houkutella tutkimukseen mukaan.
– Yleisesti terveet miettivät, mikä on se tutkimuksen hyöty heille. Jos tarkemmin katsoo väestöryhmiä, niin nuoret miehet ja matalasti koulutetut, sekä sitten sairaiden ihmisten ryhmä ovat sellaisia, kun on vaikeampi saada mukaan.
Miten käy suomalaisten kolesterolitasojen?
Pitkällä aikavälillä suomalaisten terveys on kohentunut monilla eri mittareilla merkittävästi.
– Mielenkiinnolla katsotaan väestön kolesterolitasojen muutosta, painoindeksin kehitystä ja muiden eri toimintamittarien muutosta, kertoo Katja Borodulin.
Viimeksi vastaavanlainen mittava väestötutkimus on tehty viisi vuotta sitten. Silloin nimenä oli FINRISKI-tutkimukset, joita tehtiin 1970-luvulta asti. Viidellä välivuolellla on hyvä syy.
– Tämä on aika sopiva väli. Jos väestötutkimukset toteutettaisiin vuoden tai kahden välein, niin näitä pitkiä trendejä ei näkyisi tuloksissa.
Vuonna 2012 huomattiin suomalaisten kolesterolitasoissa ja suolan käytössä pysähdys ja tämän vuoden tutkimustulosta tullaan seuraamaan esimerkiksi Suomen Sydänliitossa tarkkaan.
– Erityisen suuri mielenkiinto kohdentuu tällä kertaa siihen mitä tapahtuu suomalaisten valtimoiden riskitekijöissä. Viime väestötutkimuksessa nähtiin, että kolesterolitasojen ja verenpainetasojen hyvä kehitys on kääntynyt nousuun. Lisäksi suolan saanti ei ole enää vähentynyt. On erittäin kiinnostavaa nähdä, mikä on tilanne vuonna 2017, kun Suomi täyttää 100 vuotta, pohtii Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski.
Kenttätiimit liikkeellä kevään ajan
Tutkimusryhmä jalkautuu 50:lle paikkakunnalle kevään aikana. Toteutuksen mahdollistaa kuusi erillistä kenttätiimiä, joilla on erityinen koulutus tutkimusta varten.
– Tämähän on valtava sirkus omalla tavallaan. Muutaman päivän välein pakataan ja siirrytään uudelle paikkakunnalle ja otetaan vastaan uudet tutkittavat. Aika sähäkkkä kevät on tulossa ihan koordinaattorinkin näkökulmasta, Borodulin hymyilee.
Väestötutkimuksia hyödynnetään tieteessä, politiikkassa ja ravintosuosituksissa. Myös liitot hyödyntävät aineistoa. Muun muassa kaupoista elintarvikkeista tuttu Sydän-merkkijärjestelmä on aikoinaan rakennettu väestötutkimuksen pohjalta.
– Sen perusteena on väestötutkimus vuodelta 1997 ja sen pohjalle koko tää järjestelmä on rakennettu ja näiden väistötutkimusten avulla sitä seurataan.
Tutkimuksesta on odotettavissa tuloksia tämän vuoden lopulla.