Suomalaiset ovat innokkaita mittaamaan terveyttään älylaitteiden ja sovellusten kautta, selviää Sitran teettämästä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta. Mittaaminen on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana ja erityisen paljon viimeisen puolen vuoden aikana.
Harri Jantunen juoksee kevyen näköisesti Helsingin Paloheinässä. Tavoitteellisesti treenaavalla polkujuoksijalla on ollut jo kuutisen vuotta älykello ranteessaan.
Mikä on motivoinut jatkamaan älykellon käyttöä?
– Oikeastaan se palaute, minkä saat, eli se vahvistaa omaa tunnetta, miten treeni menee, ja pystyt analysoimaan teitkö sen, mitä treenissä sinun odotettiin tekevän, Harri Jantunen vastaa.
Harri Jantunen treenaa korona-aikana pääasiallisesti ulkona.
Suomessa itseään älylaittein ja sovelluksin yli viisi vuotta mitanneita on 15 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.
– Paitsi, että meitä oli eniten yli 5 vuotta käyttäneissä, meitä oli eniten myös yli 10 vuotta käyttäneissä, ketoo Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen.
– Mutta emme me silti enää eniten käytä, hollantilaiset ovat aktivoituneita, Härkönen jatkaa.
Suomalaiset mittaavat askeleita, ranskalaiset painoaan
Askeleiden mittaaminen kiinnostaa kaikissa neljässä maassa, mutta selvästi eniten Suomessa.
– 81 prosenttia suomalaista mittaa askeliaan. Ero muihin maihin on iso, Tiina Härkönen sanoo.
– Vähän yllättäen suomalaiset olivat vähiten kiinnostuneita painon mittaamisesta.
– Samalla näkyi se, kuinka kiinnostuneita ranskalaiset olivat painonsa mittaamisesta.
Tiina Härkönen uskoo, että myös julkinen terveydenhuolto voisi hyötyä terveysdatan käyttämisestä.
Tutkimukseen kerättiin dataa Suomesta, Alankomaista, Ranskasta ja Saksasta kesä-heinäkuussa eli keskellä korona-aikaa. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja mukana oli noin tuhat henkeä jokaisesta maasta.
Vaikutuksia arjen valintoihin
Yksi kasvavista trendeistä kaikissa tutkimusmaissa on unen mittaaminen. Harri Jantunen on huomannut, että mittaustulokset näkyvät arjen valinnoissa.
– Yllättävän paljon vaikuttaa. Varsinkin uniasiassa sen huomaa hyvin. Alat tekemään valintoja, että et katso telkkaria niin myöhään illalla. Suljet kännykän vähän aikaisemmin, jotta palauttavan unen määrä pysyisi mahdollisimman hyvänä, Jantunen kertoo.
"Bisnespotentiaali valtava"
Lähes puolet suomalaisista olisi valmis jakamaan omia terveystietojaan esimerkiksi tutkimusohjelmia varten, jos se hyödyttäisi itseä ja muita.
Omalle lääkärille tai sairaanhoitajalle tietojaan olisi valmis jakamaan tai näyttämään yli puolet kaikista vastanneista. Vastaava luku apteekeille on 40 prosenttia, ravintoneuvojalle 42, kuntovalmentajalle 37 ja terveyspalveluja välittäville yrityksille 25 prosenttia.
Myös dataa yhdistelevät, räätälöidyt palvelut kiinnostavat.
– Nyt pitäisi olla suomalaisten ja eurooppalaisten bisnesten hereillä, Tiina Härkönen sanoo.
– Valmius jakaa dataa on korkealla. Sitä voi toki aina parantaa. Luottamus syntyy, kun näitä palveluita syntyy, mutta bisnespotentiaali on valtava.
Sitran kyselyn vastaajista 69 prosenttia piti suurena tai jokseenkin suurena uhkakuvana tietojensa päätymisen vääriin käsiin. Lisäksi yhtä suuri osuus piti suurena tai jokseenkin suurena mahdollisuutena sitä, että heidän tietonsa päätyisivät vastikkeetta kaupallisten toimijoiden käsiin.
– Eurooppa voisi luoda sellaisia digitaalisia palveluita, joissa toimitaan yksilön luvalla ja avoimesti ja annetaan mahdollisuuksia oman datansa käyttöön, Härkönen sanoo.
– Suomessa luottamus viranomaisia ja yrityksiä kohtaan on erityisen korkealla, minkä takia uusia palveluita voisi kehitellä hyvin juuri täällä.
Harri Jantunen seuraa lenkillä sykettä ja vauhtia.
Pystytkö enää elämään ilman älykelloa?
– Pystyn ja joskus jopa teen sen, Harri Jantunen hymyilee.
– Kun treenaa tavoitteellisesti, tulee ylimenokausia. Niiden aikana pyrin siihen, ettei minulla ole kelloa tai mitään laitetta mukana.
– Kello on hyvä renki, mutta huono isäntä. Siitä pitää pystyä myös irrottautumaan.