Itsensä mittaaminen on kasvava trendi, josta voi olla hyötyä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Biohakkeripalveluita tarjoavat sanovat toivovansa, että lisääntyvä terveystietoisuus auttaisi ehkäisemään kansansairauksia – mutta meneekö apu oikeaan osoitteeseen?
Star Wars -elokuvista tuttua R2D2-hahmoa etäisesti muistuttava robotti hurisee Helsingissä Pikku Huopalahdessa. Hiljainen laite analysoi suomaisten antamia verinäytteitä kansainvälistä tunnustusta saaneella NMR-menetelmällä.
NMR:n eli ydinmagneettiseen resonanssispektroskopian avulla verestä voidaan löytää merkkiaineita, jotka ennustavat näytteen antajan riskiä sairastua kansantauteihin ja jopa kuolla.
Laitetta esittelee Teemu Suna. Suna on terveysteknologiayritys Nightingalen perustajajäsen ja toimitusjohtaja, jolla on kunnianhimoinen tavoite. Hän haluaa parantaa maailmaa auttamalla ihmisiä tekemään parempia valintoja terveytensä puolesta.
Verianalyysin on tarkoitus ennaltaehkäistä kansantauteja
Nightingale tarjoaa verianalyysipalvelua, jossa ihmisen riski sairastua erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kakkostyypin diabetekseen selvitetään yhdestä verinäytteestä.
Verestä analysoidaan ihmisen kolesterolitasapaino, elimistön tulehdustila, verensokeriarvot, rasvahappotasapaino, insuliiniresistenssi sekä sydämen ikä. Tulos perustuu laajaan tieteelliseen aineistoon, jota on saatu esimerkiksi biopankeista. Päivä näytteenoton jälkeen asiakas saa tietää tuloksensa sekä sen, miten niitä voisi mahdollisesti parantaa.
Tarkoitus on auttaa ihmistä kurkkaamaan syvemmälle terveydentilaansa ja motivoida häntä pienentämään sairastumisriskiään. Mitä aikaisemmin haitallinen kehitys tunnistetaan, sitä paremmin suuntaa voidaan muuttaa.
– Jos logiikka on se, että menet hoitoon, kun sairastut, mehän ollaan koko ajan myöhässä, Suna sanoo.
Noin 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta, suurin osa heistä tyypin 2 diabetesta. Kuvituskuva.
Sydänsairauksien tai tyypin 2 diabeteksen kaltaiset sairaudet eivät nimittäin synny yhdessä yössä. Ne kehittyvät hiljalleen vuosikymmenten aikana ja ovat usein pitkään oireettomia. Monesti diabetes todetaan sattumalta muista syistä tehdyistä verikokeista. Tyypin 2 diabetes lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, jotka ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla sydänperäinen äkkikuolema.
Verianalyysi kertoo esimerkiksi sydämen iän. Tämä tulos saadaan etsimällä näytteenantajan verestä sydänriskejä ennakoivia merkkiaineita, kuten kolesterolia, tulehdusta ja rasvahappotasapainoa. Merkkiaineiden perusteella tehdään arvio sydämen iästä verrattuna saman ikäisiin henkilöihin. Tulos voi olla herättelevä.
– Tämä ei ole tuomio, tämä on huomio, Suna luonnehtii verianalyysiä.
Biohakkerointi on kasvava trendi
Oman terveytensä mittaaminen on kasvava trendi. Yhä useamman kädessä on aktiivisuusranneke tai -sormus, jonka avulla ihminen voi seurata liikkumistaan, sykettään, untaan, kaloreiden kulutustaan ja palautumistaan. Esimerkiksi unen laatua ja stressin vaikutusta elimistöön voi olla vaikea muuten tietää.
Ihmistä mittaavien laitteiden ja omatoimisesti tehtyjen mittausten tarkoituksena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Verianalyysi ei ole ensimmäinen kaupallinen testi, joka ratsastaa kehityksen aallonharjalla. Viime vuosina on puhuttu esimerkiksi geenitesteistä sekä suoliston mikrobitesteistä, jotka antavat osviittaa ihmisen terveydentilasta nyt ja tulevaisuudessa.
Biohakkeroinnista tietokirjan kirjoittanut lääkäri Olli Sovijärvi näkee itsensä mittaamisen hyödyttävän ihmisiä yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.
Yhä useamman terveystietoisen ihmisen ranteesta löytyy aktiivisuusranneke. Kuvituskuva.
Yksilötasolla itsensä mittaaminen puolestaan auttaa ymmärtämään elimistöään ja sitä, miten elintavat siihen vaikuttavat. Tieto voi kannustaa tekemään terveyttä edistäviä elämäntapamuutoksia. Samanaikaisesti ihmisten terveydestä kerätty data hyödyttää terveydenhuoltoa, jos ihmiset antavat lääkäreille luvan käyttää tietojaan. Tieto voi toimia osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
– Tämä tulee ihan joka tasolla olemaan se tulevaisuus, koska haluamme myös säästää sairaudenhoitokustannuksissa, Sovijärvi sanoo.
Myös Sovijärvi on lanseeraamassa tekoälyyn perustuvaa HealthDx -hyvinvointialustaa.
Kansansairauksia voidaan hoitaa elintapamuutoksilla sekä lääkkeillä. Yksistään diabeteksen hoitokustannukset lohkaisevat 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Suunta vaikuttaa nousevalta, sillä ihmiset sairastuvat yhä nuorempina ja elävät yhä pidempään.
Terveysongelmat kasautuvat pienituloisille
Biohakkerointi voi vaikuttaa hyvältä tavalta pitää huolta terveydestään, mutta kriitikoiden mukaan se on kaupallista, tarpeetonta ja perustuu usein vajavaiseen tieteelliseen näyttöön.
Lisäksi itsensä mittaamisesta kiinnostuneet henkilöt ovat usein jo ennestään terveystietoisia sekä kohtuullisen hyvätuloisia, joten terveysinformaatio ei välttämättä mene oikeaan osoitteeseen. Terveysongelmat kasautuvat usein tietyille ihmisryhmille, kuten pienituloisille ja vain peruskoulun käyneille.
Liiallinen tietoisuus hyvinvoinnista voi mennä myös överiksi, Sovijärvi sanoo. Maaninen itsensä mittaaminen sekä tuloksista johtuva huoli omasta terveydestä voi aiheuttaa ahdistusta ja stressiä.
Sairastumisriskin pienentämiseen ei edes välttämättä tarvita kalliita laitteita tai testejä. Liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä sosiaalinen ja kognitiivinen aktiivisuus suojelevat useimmilta keskeisiltä terveysongelmilta.
Lue myös: 5 elämäntapaa, jotka antavat jopa kymmenen tervettä lisävuotta – kuinka montaa noudatat?
Verianalyysitietoja tutkimuskäyttöön
Teemu Suna myöntää, että yleensä erityisesti terveellisesti elävät ihmiset ovat kiinnostuneita tekemään Nightingalen verianalyysin tapaisia testejä, eikä kaikilla ole siihen varaa.
Tavoitteena on Sunan mukaan tarjota terveysinformaatiota mahdollisimman edullisesti. Jos tulokset ovat hälyttäviä, ohjataan asiakas terveydenhuollon palveluiden pariin. Mikäli tulokset motivoivat terveyttä edistäviin elämäntapamuutoksiin, sairastuneiden määrä vähenee ja sairaanhoidon kuormitus kevenee.
– Tässä ei ole häviäjiä, tässä on vain voittajia, Suna sanoo.
Yritys onkin saanut jo vuosi sitten tunnustusta THL Biopankilta, jonka keräämiä seeruminäytteitä se on analysoinut. Tuo NMR-metaboliikkatieto on saatavilla tutkimuskäyttöön.
Terveystietoisuudella kohti parempaa maailmaa?
Sunan sormessa komeilee Oura-hyvinvointisormus ja ranteessa älykello. Terveydestään kiinnostunut hoikka mies kertoo itsekin tehneensä verianalyysin. Painoindeksi ja vyötärönympärys eivät kuitenkaan kerro kaikkea terveydestä.
– On asioita, joihin olisi syytä kiinnittää huomiota, Suna toteaa tuloksistaan.
Hän uskoo, että mitä enemmän ihmiset kiinnittävät huomiota terveyteensä ja mitä paremmin omien elintapojen vaikutuksesta terveyteen saadaan tietoa, sen parempi. Terveyttä Suna pitää yhtenä perusedellytyksenä maailmanlaajuisten suurten ongelmien ratkaisemisessa. Kun ihminen voi hyvin, hän pystyy tekemään parempia päätöksiä ja energiaa tehdä hyviä asioita.
Toimittaja testasi uuden verianalyysin – katso yllä olevalta videolta, kuinka testissä kävi!
Lue myös: Löytyykö syy väsymykseen ferritiinitasoista? Tästä raudanpuutetta mittaavassa testissä on kyse – oireeton toimittaja testasi ja hämmästyi
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Osittaislähteet: THL 1 & 2, Käypä hoito