SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola eivät usko, että maanantaihin mennessä saavutetaan yhteinen näkemys työelämän kiristyksistä.
– Jos realisti olen tässä, niin en jaksa vielä uskoa, että meillä maanantaina on ratkaisu varsinkin, jos me haemme tässä vähän laajempaa ratkaisua. Itse pitäisin todennäköisenä, että tämä neuvotteluprosessi vie muutamia viikkoja, jos haetaan ratkaisua myös tulevasta palkkaratkaisusta, Lyly sanoo.
Pääministeri Juha Sipilä odottaa vaihtoehtoista esitystä hallituksen työelämäkiristyksille maanantaihin mennessä. Tuolloin hallitus antaa tiedonannon uudistuksista eduskunnalle ja keskiviikkona lain valmisteluprosessi lähtee liikkeelle.
MTV:n Huomenta Suomessa vierailleen SAK:n Lauri Lylyn mukaan järjestöjen vaihtoehtoiset esitykset eivät vesity, vaikka ne eivät valmistuisi hallituksen määräaikaan mennessä.
– Hallitus valmistelee oman aikataulunsa mukaisesti lakiesityksiään. Ensi viikolla se vie tiedonannon eduskuntaan. Sen jälkeen alkaa lain kirjoittaminen ja valmistelu ministeriöissä. Aikanaan se tulee eduskuntaan. Lakien voimaantulo on joskus ensi vuonna 2016–17. Eivät nekään tule voimaan nopeasti. Tässä mielessä muutama viikko, mitä menee keskinäisessä neuvottelussa, ei kaada yhtään mitään.
– Kun tässä laajuudessa, mistä nyt puhutaan, lähdetään neuvottelemaan, kysymys on ennemminkin viikoista eikä päivistä. Hallitus hallitsee, ja työmarkkinajärjestöt neuvottelevat omassa aikataulussaan, Palola sanoo.
STTK samoilla linjoilla SAK:n kanssa
STTK:n Palola sanoo olevansa samoilla linjoilla SAK:n eilisen ehdotuksen kanssa, mutta yksityiskohdista on vielä neuvoteltava.
– Linjasimme ihan samalla tavalla, että tässä pitäisi tämän kilpailukykypaketin ohessa pystyä sopimaan työmarkkinaratkaisusta. Tämä on aivan täsmälleen samansuuntainen kuin STTK:n hallituksen keskusteluissa. Mitä sitten tulee yksityiskohtiin, niin tämä varmasti vaatii neuvotteluja aikanaan. Onko se sitten niin, että avoimesti lähdemme niin kutsuttuun Ruotsin mallin mukaiseen ratkaisuun, että avoin sektori säätää palkankorotustasot ja sen kaikki hyväksyvät. Tähän nyt en ole valmis sanomaan kyllä tässä ja nyt, se vaatii keskusteluja. Sitten toinen asia on tämä eläkeratkaisu, kyllähän se jonkin verran arveluttaa, Palola sanoo.
Ruotsin malli tarkoittaa sitä, että vientialojen tilanne määrittelee palkankorotusten suuruuden. Ainakin teoriassa palkat saattaisivat joustaa siis ääritilanteessa myös alaspäin.
– Jos vienti on sellaisessa tilanteessa, että kaikki menee miinukselle, niin silloin varmaan siitäkin voi keskustella, mutta en jaksa uskoa, että tilanne olisi niin dramaattinen milloinkaan, Lyly sanoo.
Lyly uskoo, että malli olisi myös kansalaisten mieleen.
– Uskon, että suomalaiset ovat enemmin hidastamassa omaa palkkakehitystään kuin leikkaamassa sitä suoraan alaspäin.
Lylyn mukaan SAK:n esitys eläkemaksujen tilapäisestä pienentämisestä ei vaaranna jo tehtyä eläkeratkaisua.
– Tällä ei missään tapauksessa ole tarkoitus vaarantaa mitään eläkeratkaisua eikä tulevia eläkkeitä. Kyllä tämä osataan asettaa sellaiseen tasoon, että ei varmasti tapahdu sitä pelkoa, Lyly vakuuttaa.
STTK ei aio tulla esityksellään julkisuuteen
Palola sanoo, että STTK:llakin on oma toimenpide-esitys, mutta se ei aio tuoda sitä julkisuuteen.
– Me emme lähde sen kanssa nyt julkisuuteen. Siinä tulee helposti sellainen tunne, että me alkaisimme neuvotella julkisuudessa ja sillon tulisi esille ne asiat, joista vallitsee lievä erimielisyys ja se minun mielestäni veisi kokonaan fokuksen pois tältä neuvotteluprosessilta. Unohdettaisiin kokonaan ne isot asiat, joista me olemme täsmälleen samaa mieltä, Palola sanoo.
Lylyn mukaan myös SAK:n eilinen ulostulo oli poikkeuksellinen.
– Normaalisti mekään emme näitä julkisuuden kautta tuo esiin. Mutta niin kuin nämä viime viikkojen tapahtumat ovat nyt osoittaneet, niin meiltä on vaadittu keinovalikoimaa ja me olemme sen nyt avoimesti tuoneet pöytään keskusteltavaksi, niin että kaikki voivat sen arvioida, hän sanoo.