Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen sai kiitosta.
SAK kiitteli hallituksen kehysriihen tuloksia ja katsoi, että on oikea järjestys ensin lieventää koronakriisin aiheuttamia ongelmia ja keskittyä kestävyysvajeen kuromiseen vasta myöhemmin.
– Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, sanoi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tiedotteessa.
Myös STTK piti menokehyksistä joustamista perusteltuna koronan jälkihoidon takia. Akava oli kriittisempi ja sanoi kannanotossaan, että menokehykseen palaaminen viimeistään 2023 olisi ollut vastuullista talouspolitiikkaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli huolissaan julkisen talouden linjasta ja piti kehysriihtä työmarkkinauudistusten osalta todellisena mahalaskuna.
– Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, toimitusjohtaja Jyri Häkämies moitti tiedotteessa.
Metsäteollisuus oli myös kriittinen. Kehysriihessä ei löytynyt ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.
– Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, arvosteli toimitusjohtaja Timo Jaatinen tiedotteessa.
Muutokset päästökauppakompensaatioon heikentävät suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä verrattuna moniin kilpailijamaihin, Jaatinen moitti.
Palvelualojen työnantajat Palta jäi kaipaamaan työllisyystoimia ja kasvua vahvistavia uudistuksia. Koronakriisi on vain lisännyt rakenteellisten uudistusten tarvetta, Palta katsoo.
– Puoliväliriihestä olisi ehdottomasti tarvittu päätöksiä vaikuttavista, julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja tuen tason porrastaminen, sanoi työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.
Palta pitää myönteisenä sitä, että työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle asetettiin selkeä tuplaamistavoite.
Paikallista sopimista kaivattiin
Kaupan liitto pettyi työllisyystoimiin, joita se pitää riittämättöminä. Paikallisen sopimisen edistäminen olisi tuonut koronasta kärsineille palvelualoille joustavuutta, liitto totesi.
Suomen Yrittäjät luonnehti kehysriihen tuloksia vaatimattomiksi. Päätös kehysten ylittämisestä on Yrittäjien mielestä vastuuton.
– Ilmeisesti haluttiin pitää hallitus pystyssä, maksoi, mitä maksoi. Se on toki ymmärrettävää, sanoi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.
Yrittäjät on kuitenkin tyytyväinen turveyrittäjien tukipakettiin ja kotitalousvähennysten laajentamiseen.
Veronmaksajat piti kotitalousvähennystä valopilkkuna
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen moitti menokehysten ylittämistä ja piti suunnitelmia huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina.
– Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot, Lehtinen kummasteli.
Hän piti kuitenkin selkeänä valopilkkuna sitä, että kotitalousvähennystä korotetaan kahdeksi vuodeksi muun muassa kotitalous- sekä hoito- ja hoivatyön osalta.