Näin hallitus päätti – työperäistä maahanmuuttoa kaksinkertaistetaan, osaa menoista alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla: "Seuraava eduskunta ei joudu paikkaamaan"

Hallitus sai yhdeksäntenä päivänä rutistettua loppuun pitkään venyneen kehysriihensä eli taloudenpidon suuntaviivat tuleville vuosille. Viimeisenä päivänä viilattiin käytännössä enää yksityiskohtia. Päätöstiedotustilaisuuteen asteli helpottuneita ministereitä kello kahdeksan jälkeen torstai-iltana.

Paikalla oli hallituksen puheenjohtajaviisikon lisäksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Hallituksen linjaamasta suuresta kuvasta levisi tietoja julkisuuteen jo keskiviikkona. Torstai-iltana pääministeri Sanna Marin (sd.) vahvisti, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 ylitys on 500 miljoonaa.

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus sopi, että eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Näin kehysylitys alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

– Sopeutuksissa huomioidaan koronakriisin vaikutukset, eivätkä ne kohdistu esimerkiksi koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin tai sote-palveluihin, Marin sanoi.

Kovimmat leikkaukset kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoihin, noin 110 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista puolestaan ei leikata ollenkaan.

Menosopeutuksista osa olisi veronkorotuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Veropäätökset tehdään budjettiriihessä syksyllä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi, että vuodesta 2024 eteenpäin menot ovat alhaisemmat kuin ministeriön alkuperäisessä esityksessä. Tämän riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä.

– Tämä hallitus huolehtii tämän kriisin ajasta ja jälkihoidosta, ja seuraava eduskunta ei joudu paikkaamaan menotasoja, Vanhanen painotti.

Hallituskauden loppuun mennessä lisää työllisyyspäätöksiä

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tavoite velkasuhteen kasvun taittumisesta on ollut vuosikymmenen loppu.

Sovittu työllisyyskokonaisuus sisältää jo hyväksytyn listan työllisyyden ministeriryhmän valmistelun mukaisista toimista. Niiden tavoitteena on saada 40  000–44  500 lisätyöllistä.

– Kaiken kaikkiaan pitkälti yli 40  000:een yltävän työllisyyspäätöksen merkitys talouteen tulee olemaan noin 560 miljoonaa euroa positiivinen, sanoi Vanhanen.

Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimista, joilla tavoitellaan reilua 30 000:ta lisätyöllistä.

Lisäksi riihessä päätettiin, että hallituskauden loppuun mennessä on määrä tehdä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

Lisäksi hallitus haluaa kaksinkertaistaa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa sitä 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan

Hallitus myös jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–23 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta kaksi vuotta eteenpäin.

Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen, ja se on voimassa vuosina 2022–2027.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi syksyn budjettiriihessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten perustetaan parlamentaarinen työryhmä.