SAK:n tutkimusasiantuntija peräänkuuluttaa Suomeen laajaa palkkakeskustelua.
Joka kymmenes suorittavaa työtä tekevä palkansaaja on suuressa köyhyysriskissä, ilmenee ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kyselystä.
Selvityksessä määriteltiin suuressa köyhyysriskissä oleviksi sellaiset duunarit, jotka kertoivat kokevansa arjessa hyvin usein huolta tulojen riittävyydestä.
Lue myös: Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, määrä kasvussa
Lisäksi he ilmoittivat, että jos käteen jäisi 250 euroa vähemmän kuussa, elämä muuttuisi käytännössä mahdottomaksi. Vastaavasti he kertoivat, että 250 euron lisätienestit kuussa helpottaisivat elämää merkittävästi.
Selvityksessä mukana ollut sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi, että palkansaajien reaaliansioiden voimakas lasku voi selittää tuloksia.
Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna yli neljä prosenttia. Vastaavan kokoluokan pudotus on nähty viimeksi vuonna 1977.
Joka kolmannella talous ei kestäisi yllättäviä menoja
SAK:n kyselyssä kaikkiaan noin joka neljäs duunari kertoi olevansa usein tai melko usein huolestunut tulojen riittämisestä elämiseen.
Lisäksi noin kolmannes kaikista vastaajista arvioi, että 250 euroa pienemmät käteen jäävät kuukausitulot tekisivät elämän taloudellisesti käytännössä mahdottomaksi.
– Tämä tarkoittaa, että melkein joka kolmannella duunarilla talous ei kestäisi yllättäviä menoja, kuten pesukoneen tai puhelimen äkillistä rikkoutumista, Saari sanoo SAK:n tiedotteessa.
Tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen SAK:sta peräänkuuluttaa Suomeen laajaa palkkakeskustelua.
Lue myös: Kela uhkaa periä työttömältä Ollilta etuuksia takaisin lähes 26 000 euroa – syynä vapaaehtoistyö
– Sairaanhoitajien palkoista käytävää keskustelua voisi ulottaa laajemminkin suorittavaa työtä tekeviin ammattilaisiin, Näätänen sanoo tiedotteessa.
– Lakkojen aikana olemme nähneet, kuinka merkittävässä asemassa duunarialojen työntekijät ovat arjessamme. On koko yhteiskunnan etu, että palkalla tulee toimeen.
SAK:n kyselyyn vastasi noin tuhat suorittavaa työtä tekevää palkansaajaa helmi–maaliskuussa. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar Public.