Saksan armeijan salainen arvio: Ukraina on itse pilannut vastahyökkäyksensä

Ukrainan armeija käyttää tehottomasti niitä ainakin yhdeksää lännen aseistamaa ja kouluttamaa prikaatia, joiden uskottiin olevan maan vastahyökkäyksen kärki ja purukalusto. Näin väittää Saksan armeijan salaiseksi luokiteltu asiakirja, johon saksalaislehti Bild on päässyt tutustumaan.

Saksan armeijan kritiikin ydin on, että Ukraina on paloitellut armeijansa niin sanotut länsiprikaatit liian pieniin yksiköihin. Toisinaan vain 10–30 sotilaan yksiköt pannaan hyökkäämään venäläisasemia vastaan ilman taustatukea.

Näin ollen Ukrainan länsiprikaatien paperilla venäläisvastineitaan parempi taisteluteho katoaa tai vähintään kutistuu, Bild kirjoittaa Saksan armeijan sanovan. Myöskään prikaatien kokonaisvahvuus, noin 20 000 sotilasta, ei pääse oikeuksiinsa.

Käytettyjen taktiikoiden vuoksi ripotellut hyökkäysjoukot eivät ole kyenneet luomaan tuliylivoimaa tai momentumia. Lisäksi oman tulen uhriksi joutumisen riski on kasvanut.

Ukrainan vastahyökkäys on kestänyt seitsemän viikkoa. Etenemistä on kuvailtu sekä taktiseksi että marginaaliseksi. Viivan alle on jäänyt se, ettei hidas hyökkäys ole tuottanut läpimurtoja sen enempää Itä- kuin Etelä-Ukrainassakaan.

Saksan armeijan arvion mukaan Ukrainan ongelmat eivät johdu länsimaiden tarjoamasta koulutuksesta. Perusongelma on Ukrainan armeijan sotaoppi. 

Myös eturintamalla vierailleet sota-asiantuntijat Franz-Stefan Gady, Michael Koffman ja Rob Lee ovat tuoreissa lausunnoissaan arvioineet kriittisesti Ukrainan vastahyökkäystä Twitterissä ja War on the Rocksissa.

– Ukrainan joukot eivät vieläkään ole eri aselajien yhteistyön mestareita, kirjoittaa brittiläisen International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon Gady.

– Operaatiot toteutetaan peräkkäin, ei synkronoidusti. Tämä luo useita ongelmia ja on mielestäni pääsyy vastahyökkäyksen hitaalle etenemiselle.

Neuvostoliiton perintö jarruttaa

Mitä korkea-arvoisempi ja kokeneempi ukrainalaissotilas on, sitä haluttomampi hän on oppimaan uusia länsitemppuja, Saksan armeijan salaisessa asiakirjassa väitetään. 

Saksan armeijan mukaan nuoret ja verrattain kokemattomat upseerit ovat sisäistäneet "tulen ja liikkeen periaatteet" hyvin. Rintamalle palatessaan he kuitenkin ovat joutuneet sellaisten komentajien alaisuuteen, jotka eivät länsioppeja noudata.

Ukrainan armeijan selkäranka on Neuvostoliiton perinnön muotoinen. Maan sotaoppi korostaa ylhäältä tulevia käskyjä, kun taas Naton opit ovat jo hyvän aikaa painottaneet pienempien yksiköiden päätösvaltaa toteuttaa annettu tehtävä parhaaksi katsotulla tavalla.

Jollei Venäjän puolustus äkisti romahda, epäilen, että tämä pysyy verisenä kulutustaisteluna, johon reservissä olevia yksiköitä syötetään pala palalta tulevina viikkoina ja kuukausina, Gady kuitenkin kirjoittaa.

– Hyökkäyksen luonne muuttuu todennäköisesti vain, jos (Ukraina) löytää systemaattisemman lähestymistavan Venäjän puolustuslinjojen murtamiseen, hän jatkaa.

Venäjän hyökkäyssodan ensikuukausien aikana sota-asiantuntijat käyttivät paljon aikaa sen korostamiseen, miten heikosti Venäjä käy modernia sotaa eli hyödyntää eri aselajien yhteistyötä.

Nyt Ukraina on samojen ongelmien äärellä, minkä Gady ymmärtää hyvin.

– En voi korostaa tarpeeksi, kuinka vaikeaa tämä on sota-aikana.

– Ukrainan täytyy paremmin synkronoida ja mukauttaa nykyisiä taktiikoitaan. Ilman tätä länsimainen kalusto ei tule olemaan ratkaisevassa roolissa pitkässä juoksussa.

Gadyn mukaan parannusta on tapahtunutkin, mutta hitaasti.

– Suurin osa Nato-tyylisistä armeijoista olisi vielä enemmän pulassa asian kanssa kuin Ukrainan armeija.

Ukraina haluaa sotia kuin Suomi talvisodassa

Yksi asia, jossa Ukraina on onnistunut sodassa liki täydellisesti, on armeijan toiminnasta viestiminen. Ukrainan itsensä kehuminen on uponnut länsijohtajiinkin, brittiläinen sota-asiantuntija Glen Grant muotoili Ylelle maaliskuussa.

Osin tästä syystä länsimaat ja mediatkin ovat alkaneet toistella tarinaa, jossa vanhasta Neuvostoliiton perintöä kantavasta Ukrainan armeijasta on muovautunut Nato-tyylinen sotajoukko.

– Ukraina kasvattaa tätä tarinaa viestintäoperaatioilla, kuten tarkasti leikatuilla videoilla, jotka esimerkiksi näyttävät lennokin kantamassa kranaattia, joka tuhoaa venäläistankkeja, Gady toteaa.

Grant kirjoitti alkuvuodesta pitkän ja yksityiskohtaisen raportin Ukrainan armeijan ongelmista. Osalla ukrainalaiskomentajissa on yhä takaraivossaan Grantin mukaan "minä olen pomo ja sinä olet idiootti" -ajattelutapa. Sellainen johtamistapa ei oikein istu nykymaailmaan, Grant katsoo.

– Kuten suomalaiset talvisodassa, haluavat he olla "älykäs" taistelujoukko, jonka annetaan käyttää aivojaan, taitojaan ja aloitekykyään. He haluavat, että heitä johdetaan älykkäästi, eikä sokeasti käskien, Grant sanoi Ylen haastattelussa.

Ukrainan armeijassa muhii "kulttuurisota"

Gady kirjoitti jo maaliskuussa brittilehti Economistille, että Ukrainan armeija on aika heittää hyvästit Neuvostoliiton perinnölle.

Ukrainan armeijassa kyteekin "kulttuurisota", Gady kirjoittaa. Varsinkin maajoukoissa on olemassa nyt Saksan armeijan raportin perusteella toteutunut riski, että toimintamallit kallistuvat kohti vanhempaa kulttuuria, Grant katsoo.

– Nato-kurssin läpäisy ei riitä muuttamaan sellaisen henkilön ajattelutapaa, joka on viettänyt vuosia Neuvostoliiton tyylisessä järjestelmässä, moottoroidun ukrainalaisprikaatin upseeri sanoi Economistille maaliskuussa.

Lääkkeeksi Gady ehdottaa yhä laajempaa koulutusohjelmaa, joka koskisi myös korkea-arvoisia sotilaita.

– Jotta tämä auttaisi, Ukrainan täytyy hylätä neuvostokulttuurin perintö, antaa johtamisvastuuta komentoketjussa alempana oleville. Heillä täytyy olla lupa olla aloitteellisia ilman pelkoa rangaistuksesta, hän kirjoittaa.

Ukrainan vastahyökkäyksestä on esitetty julkisesti myönteisempiäkin näkemyksiä kuin minkä Saksan armeijan salainen raportti tarjoaa. 

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Ukrainan strategiana on tällä hetkellä käydä itselleen edullista kulutussotaa, jonka tavoitteena on ensivaiheessa tuhota Venäjän armeijan taisteluvoima. Osa sota-asiantuntijoista onkin argumentoinut, ettei Ukraina pyri tällä hetkellä valtaamaan takaisin isoja paloja Venäjän miehittämistä alueista.

Muita vakiintuneita selityksiä Ukrainan vastahyökkäyksen läpimurtojen puutteelle ovat ilmavoimien vähyys ja Venäjän runsaat miinoitteet.

Sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että länsiviranomaiset ovat haastatteluissa antaneet ymmärtää, ettei vastahyökkäys ole sujunut toivotulla tai odotetulla tavalla.

Lue myös:

    Uusimmat