Ukraina on jatkanut vastahyökkäyksiä ainakin kolmella alueella, kirjoittaa Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) tuoreimmassa tilannekatsauksessaan.
Paikallistetun kuvamateriaalin perusteella ukrainalaisjoukot ovat edenneet "taktisesti merkittävästi" Bahmutista lounaaseen, ISW kirjoittaa.
Ukrainan armeijan yleisesikunta puolestaan väitti, että Ukraina teki hyökkäyksiä Bahmutin alueen lisäksi myös Etelä-Ukrainan Melitopolin ja Länsi-Zaporizhzhja Berdianskin suunnilla.
Ukrainalaislähteiden mukaan maan joukot etenivät korkeintaan 750 metriä of Velyka Novosilkasta etelään, joka sijaitsee Zaporizhzhjan ja Donetskin alueiden välimaastossa, ISW kirjoittaa. Venäläislähteet puolestaan väittävät, että Ukraina eteni "marginaalisesti" Orikhivin länsipuolella.
Alueet ovat samoja, joissa Ukraina on pyrkinyt etenemään jo viikkojen ajan. Eteneminen on ollut hidasta ja esimerkiksi tiistaina Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar väitti, että Ukrainan vastahyökkäykset vapauttivat viikossa vain 16 neliökilometriä Venäjän miehittämiä alueita.
Olennainen kysymys ei ole, kuinka paljon Ukraina on edennyt, vaan eteneekö se ylipäätään, Maliar väitti Telegramissa. Hänen mukaansa on ylipäätään "sotilaallinen ihme", että Ukraina pääsee eteenpäin samalla kun Venäjällä on enemmän sotilaita ja kalustoa.
Ukrainan sotilaat lastaavat ammuksia panssarivaunuun Donetskin alueella 24. heinäkuuta.
"Yleensä hyökkääjä kärsii kovempia tappioita"
Apulaispuolustusministeri Maliar väitti lisäksi venäläisjoukkoja kuolevan Bahmutin alueella kahdeksan kertaa enemmän kuin ukrainalaisia. Berdianskin ja Melitopolin suunnilla sama luku on Maliarin mukaan 5,3.
– Näin siitä faktasta huolimatta, että yleensä hyökkäävä osapuoli kärsii kovempia tappioita, Maliar kirjoitti.
Maliarin tappiolukuja koskevia väitteitä ei ole vahvistettu. Sodan aikana sen enempää Ukraina kuin Venäjäkään ei ole juuri omia tappioitaan kommentoinut.
Sotahistoriasta kyllä löytyy tapauksia, joissa hyökkääjä aiheuttaa tasapäisesti aseistetulle puolustavalle osapuolelle valtavasti itseään suurempia tappioita, mutta niihin tuppaa liittymään esimerkiksi rintaman romahdus tai mittava motitus.
1:57
Ukrainan erikoisjoukkojen kesäkuussa julkaisema video: Sotilaat rynnäköivät venäläisten juoksuhautaan ja käyvät raakaa lähitaistelua. Videota ei suositella herkille, eikä sen aitoutta ole vahvistettu.
Ainakaan vielä Venäjän rintama ei ole osoittanut Itä- tai Etelä-Ukrainassa luhistumisen merkkejä. Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) tosin kirjoitti heinäkuun puolivälissä Twitterissä, että hänellä on "tullut sellainen tunne, että Venäjän puolustus murtuu etelässä viimeistään elokuun alussa".
MTV Uutisten haastattelussa Toveri kuvaa pohdintaansa "vanhan sotilaan kutinaksi".
– Tässä on paljon heikkoja signaaleja venäläisten vaikeuksista niin komentorakenteessa kuin rintamalla, jossa joukot ovat väsyneitä. On sellainen kutina, että on mahdollista, että venäläisten puolustus murtuu väsyneiden ja kuluneiden joukkojen takia.
0:40
Venäjän puolustusministeriön kesäkuussa julkaisemassa videossa näkyy lähikuvissa taistelukentälle jäänyt Leopard 2 -panssarivaunu. Videon aitoutta ei ole vahvistettu.
Ukraina: Venäjä menetti päivässä 600 sotilasta
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Esimerkiksi tiistaina Ukraina väitti Venäjän menettäneen arviolta 600 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana. Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listasi muun muassa 12 panssarivaunua, 13 panssariajoneuvoa ja 30 tykkiä.
Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan strategiana on tällä hetkellä käydä itselleen edullista kulutussotaa. Perusajatuksena on säästää omia joukkoja ja kuluttaa mahdollisimman paljon vastapuolta.
Osa sota-asiantuntijoista on argumentoinut, ettei Ukraina pyrikään tällä hetkellä valtaamaan takaisin isoja paloja Venäjän miehittämää maata. Ennen vastahyökkäyksen alkamista arvioitiin laajalti, että Ukraina pyrkii vastahyökkäyksellään katkaisemaan Venäjän Krimin maasillan Etelä-Ukrainassa.
Ukrainan sotilaat ampuvat kranaatinheittimillä Avdiivkan suunnalla 20. heinäkuuta.
Muita vakiintuneita selityksiä Ukrainan vastahyökkäyksen läpimurtojen puutteelle ovat ilmavoimien puute, Venäjän runsaat miinoitteet sekä se, ettei Ukraina kykene tekemään suuren mittakaavan hyökkäyksiä, joissa eri aselajit toimisivat sujuvasti yhteistyössä.
– Ukrainan joukot eivät vieläkään ole eri aselajien yhteistyön mestareita, kirjoittaa eturintamalla muiden sota-asiantuntijoiden kanssa vieraillut sota-asiantuntija Franz-Stefan Gady brittiläisestä International Institute for Strategic Studies -ajatushautomosta.
– Operaatiot toteutetaan peräkkäin, ei synkronoidusti. Tämä luo useita ongelmia ja on mielestäni pääsyy vastahyökkäyksen hitaalle etenemiselle.
Ukrainan sotilaita puiden lomassa Bahmutin suunnalla Donetskin alueella 24. heinäkuuta.
"Reserviä syötetään pala palalta"
Esimerkiksi yhdysvaltalaislehti New York Times on raportoitunut, että Ukraina muutti vastahyökkäystaktiikkaansa ensiviikkojen jälkeen.
Ukrainan sodanjohtoa mahdollisesti motivoi muutokseen se, että armeija menetti vastahyökkäyksensä kahtena ensimmäisenä viikkona jopa 20 prosenttia kaikesta kalustosta, jonka se heitti venäläislinjoja vastaan, väittivät yhdysvaltalais- ja eurooppalaisviranomaiset New York Timesin mukaan.
– Jollei Venäjän puolustus äkisti romahda, epäilen, että tämä pysyy verisenä kulutustaisteluna, johon reservissä olevia yksiköitä syötetään pala palalta tulevina viikkoina ja kuukausina, Gady arvioi.
– Hyökkäyksen luonne muuttuu todennäköisesti vain, jos (Ukraina) löytää systemaattisemman lähestymistavan Venäjän puolustuslinjojen murtamiseen.
Sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että länsiviranomaiset ovat haastatteluissa antaneet ymmärtää, ettei vastahyökkäys ole sujunut toivotulla tai odotetulla tavalla.
0:18
Ukrainan Venäjältä kaappaama TOS-1A-raketinheitin tulittaa vahvistamattomalla videolla venäläisasemia. Ukraina julkaisi videon heinäkuussa.