Saksassa juhlistetaan tänään toisen maailmansodan jälkeen jaetun maan yhdistymistä tasan 30 vuotta sitten.
Saksan demokraattisen tasavallan DDR:n alue liittyi osaksi Saksan liittotasavaltaa 3. lokakuuta 1990.
Dramaattisesta Berliinin muurin murtumisesta edellisen vuoden marraskuussa oli kulunut tuolloin alle vuosi.
Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) ensimmäisissä – ja viimeisissä – vapaissa vaaleissa valittu parlamentti päätti yhdistymisestä elokuussa 1990.
Lauantain pääjuhlallisuudet järjestetään Berliinin kupeessa Potsdamissa, missä paikalla ovat muun muassa liittokansleri Angela Merkel ja liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.
Koronaepidemian takia ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ja juhlaan osallistuu huomattavasti vähemmän kutsuvieraita kuin alun perin oli suunniteltu.
Lisäksi kaikkien läsnäolijoiden täytyy pitää koko ajan hengityssuojaimia.
Saksassa kansallispäivää eli yhtenäisyyspäivää (Tag der Deutschen Einheit) vietetään aina siinä osavaltiossa, jolla on puheenjohtajuus parlamentin ylemmässä kamarissa eli liittoneuvostossa.
Tänä vuonna tuo osavaltio on Brandenburg, jonka pääkaupunki Potsdam on.
Toisen luokan kansalaisia
Idän "uusien osavaltioiden" bruttokansantuote ja elintaso ovat kolmessa vuosikymmenessä moninkertaistuneet.
Yhdistymisen aikaan DDR:n alueen bruttokansantuote asukasta kohden oli noin 37 prosenttia Saksan liittotasavallan vastaavasta.
Hallituksen tuoreen raportin mukaan luku on noussut 79 prosenttiin.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen osalta on edistytty vieläkin enemmän. Ne ovat idässä keskimäärin jo 88 prosenttia lännen vastaavasta tasosta.
Idässä 83 ja lännessä 91 prosenttia kansalaisista ilmoittaa olevansa tyytyväinen nykyiseen elintasoonsa.
Eroa idän ja lännen välillä kuitenkin yhä on. Liittohallituksen tuoreen raportin mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että itä on maatalousvaltaisempaa ja väestöntiheys on siellä alhaisempi.
Vaikka yhdeksän kymmenestä saksalaisesta pitää Saksojen jälleenyhdistymistä ainakin osittain onnistuneena, yli puolet entisen Itä-Saksan alueen asukkaista sanoo tuntevansa itsensä yhä toisen luokan kansalaisiksi.
Eroja näkyy yhä myös monissa asenteissa. Esimerkiksi tyytyväisyys demokratiaan on idässä lähes puolet vähäisempää kuin lännessä.
Katso yllä olevalta videolta, kuinka MTV:n nykyinen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola raportoi Berliinin muurin murtumisesta vuonna 1989.